Kyllä nyt kelpaa syödä kakkua!

Viime viikonlopuna valmistimme blogin herran kanssa mainion turkkilaisen illallisen, johon kuului munakoisomeze tomaattikastikkeessa, jogurttilammasta sekä viinirypälevanukas. Kaksi ensimmäistä olivat todella hyviä kun taas rypälevanukas epäonnistui täysin värittömien ja mauttomien rypäleiden vuoksi. Eipä mitään, koska kaksi ensimmäistä ruokaa olivat mainiot! Löysimme Stockan Alkosta myös turkkilaisen punaviinin!

Reseptejä en ehdi kuitenkaan hetkeen valitettavasti jakaa, koska vietän nykyään lähes kaiken työn ulkopuolisen tietokoneaikani eBayssä. Kyllä, olen koukussa. Oikeastaan kaikki lähti siitä, kun etsin häihimme muutamaa esinettä. Nyt näiden pussukoiden ja pakettikorttien lisäksi olen hankkinut itselleni mm. sähkönsinisen laukun Espanjasta hankittujen samansävyisten juhlakenkien kaveriksi, half-palm käsineet, joita olen etsinyt tosissani viime talvesta asti ja hiuskoruja. Pian tajusin, että eBaystä löydän varmaan myös jo toista vuotta etsimäni kakkupihdit. Kuten löysinkin! Olin etsinyt kakkupihtejä tosiaan pian pari vuotta, eikä huuto.netistäkään ollut apua. Ehkäpä onni kuitenkin potkaisi minua hieman, sillä oikeastaan heti eBay löytöni jälkeen löysyin upeat kakkupihdit myös huuto.netistä - ja samaan pakettiin kuului myös veitsenlepuutin. En ollut aiemmin edes kuullut mistään veitsenlepuuttimesta, mutta pakkohan se oli saada!

Suhtauduin eBayhin ennen hieman varovasti, mutta täytyy myöntää, että olen todella positiiviesti yllättynyt. En useinkaan löydä Suomesta etsimiäni tavaroita - en usein edes matkoiltamme, joten on hienoa löytää kanava, josta oikeasti löytää mitä vain. Ellen Italiasta löydä gnocchilautaa, tilaan sen varmasti eBaystä!

Kyllä nyt kelpaa syödä kakkua!

Perunasalaatti

Tämä eestiläinen perunasalaatti kuuluu Eestissä jokaiseen perinteiseen juhlapöytään. Ei ole juhannusta eikä joulua ilman tätä herkkua! Salaatti on myös äärimmäisen koukuttava. Yksi haarukallinen ja se on menoa sitten.. Tämä nähtiin viime viikonloppuna myös papan 81-vuotis synttäreillä. Tärkeintä salaatin valmistuksessa on ainesten pilkkominen todella pieneksi.

Ei-niin-pientä sipulia. Vielä.

Minusta Lauantaimakkara on hirveän pahaa. En voi edes sietää sen hajua, mutta tässä se toimii - enkä ole koskaan kuullut, että joku muu makkara sopisi siihen paremmin.

Salaattiin sopii mainiosti myös omena ja kaikkien ainesten määrää voi säädellä omien mieltymyksien mukaan.



Eestiläinen perunasalaatti

300 g lauantaimakkaraa
400 g purkkiherneitä
7 munaa keitettynä
1 iso sipuli
500 g suolakurkkua 
7 keitettyä perunaa
4 dl majoneesia
2 dl smetanaa
suolaa

Pilko kaikki ainekset hyvin pieneksi. Lisää majoneesi ja smetana. Sekoita kaikki keskenään. Lisää ripaus suolaa ja tarkista maku.

Head isu!

Ensi viikonloppuna olemme pitkästä aikaa kotona. Edellinen kotiviikonloppu on ollut viimeksi kesäkuun viimeisellä viikolla. Ajattelimme testata paria ohjetta uudesta turkkilaisesta keittokirjasta. Siitä alkaa olla todella pitkä aika, kun olen viimeksi kokkaillut omassa keittiössä.

Varsin kypsää kokeilua

Vuosi sitten juhannuksena olimme Naantalissa pari päivää. Ruokapaikaksi valikoitui monien suosittelujen johdosta ravintola Uusi Kilta. Söin siellä alkuruoaksi ylikypsää porsasta, jota sitten päätin kokeilla itsekin kotona. Kokeiluni ei johtanut aivan samaan lopputulokseen, mutta oli se vähän sinne päin. Ihan hauska kokeilu kaiken kaikkiaan, ensi kerralla tosin yritän saada lihan maukkaammaksi ja mehukkaammaksi. Kastikkeet taas olivat hyviä kokeiluja, erityiesti tuo omenakastike.

Image from: http://static.citydeal.fi/69/49/1313404724969.jpg

Uusi Kilta oli hinta-laatusuhteeltaan erittäin hyvä. Myös pöytävaraus oli helppoa saada. Tosin ravintolan ruokapuoli oli aika tyhjä juuri tuona iltana. Ruokiin olimme molemmat erittäin tyytyväisiä. Vierailusta alkaa olla niin kauan aikaa, että kovin kattavaa kuvausta en osaa siitä enää antaa, mutta kannattaa käydä itse testaamassa. Korkealaatuinen ravintola kauniilla paikalla Naantalissa. Palvelussa olisi ollut parantamisen varaa, koska todennäköisesti kesätöissä ollut poika oli aivan pihalla ja vähän juro. Ruoka tuli nopeasti ja kaikki toimi muuten, joten eipä se kesäpoika mitään haitannut.

Ravintolan yhteydessä, salin toisella puolella oli myös pieni drinkkibaari, joka oli todella kiva yllätys Naantalin yössä! Hauska ja rento, mutta silti tyylikäs.

http://www.uusikilta.fi/

Ylikypsää porsasta dijon- ja omenakastikkeiden kera retiisipedillä

400 g sianlihaa
1 nippu retiisejä
marinadia oman maun mukaan
suolaa
pippuria

Pese ja kiehauta liha vedessä kattilassa. Kaada vesi ja vaahto pois, pese liha ja laita se uudelleen kattilaan. Täytä kattila runsaalla vedellä, lisää myös suola ja pippuri. Laita kiehumaan hiljalleen kunnes liha pehmenee (n. 1,5-2h).

Nosta kattila liedeltä ja huuhtele pehmennyt liha. Lihaliemi kannattaa muuten säilyttää ja tehdä siitä vaikka jotain keittoa.

anna lihan jäähtyä ja leikkaa se n. 7x7cm ohuehkoiksi paloiksi. Voitele lihanpalat marinadilla ja laita pussissa sivuun pariksi tunniksi marinoitumaan.

Juuri ennen tarjoilua poista liha pussista ja laita se pellille uuniin 275-asteeseen n. 10 minuutiksi. Kannattaa olla tarkkana, ettei liha pala.

Tarjoile retiisinviipaleiden ja alla olevien kastikkeiden kanssa.


Kylmä Dijon-kastike

4 rkl Dijon-sinappia
1 dl ranskankermaa
1 rkl ruokakermaa

Sekoita kaikki ainekset keskenään.


Kylmä omenakastike sianlihalle

1/4 omenaa
1 dl ranskankermaa
1 tl ruokakermaa
ripaus suolaa

Raasta omena ja sekoita se mehuineen ranskankerman ja ruokakerman joukkoon. Tarkista maku ja lisää halutessasi ripaus suolaa.

Amsterdamin tuliaisia

Blogi koki taas pienen muodonmuutoksen. Kuva on otettu Amsterdamista, mahtavasta pienestä italialasesta kahvila-ravintolasta, jossa jaoimme blogin herran kanssa tuon mielettömän cannolin sekä muutamat lasilliset viiniä. Kun satumme Amsterdamiin uudelleen, käymme varmasti myös syömässä täällä. Käykää tekin.

Ravintolan nimi on Cibo & Vino ja se sijaitsee osoitteessa Elandsgracht 89.

www.cibovino.nl

Fontillakin on toki merkityksensä; se on sama kuin meidän hääkutsuissa.

Viisauksia päiväkävelyn reitiltä

Amsterdam oli yllättävän hyvä kaupunki löytää kaikenlaista kivaa keittiöön. 

Beige-punaiset paketit ovat semolino-jauhoa, jota olenkin etsinyt. Jauhot ovat ryynimäisiä ja sopivat monien kirjoitusten mukaan pastaan hyvin. Löysimme siis Cibo&Vinon kulmilta tämän sympaattisen pienen italialaisen herkkukaupan.

Jauhopakettien vierestä oikealta löytyy valkoisia pikkukippoja. Tällaisia erilaisia pieniä astioita minun on aina pakko ostaa lähes kaikilta matkoilta. Näitä voisin käyttää tarjoillessa esim. pienen alkukeiton, kastikkeen tai jälkkärin.

Kippojen alla on bambusta valmistettuja kertakäyttöastioita. Inhoan niitä kamalia pahvilautasia, joten nämä ovat todella kivaa vaihtelua niille.

Bambulautasten päällä on Simon Leveltin pussinsulkija. Espressomme ovat usein pitkin kaappeja, joten tällaisella ne saa hyvin suljettua.

Olimme jo kuukausia etsineet hyvältä tuntuvaa pizzaleikkuria sekä valkosipulimurskainta. Katselimme Jamie Oliverin sarjaan kuuluvia, mutta nämä olivatkin sirommat ja paremman tuntuiset. Valkosipulimurskain on todella hyvä! Siinä on sellaiset pienet piikit, jotka taatusti työntävät ihan kaikki valkosipulit reikien läpi.

Heti pizzaleikkurin yläpuolella on tuollainen Cappucino Art -setti. Se sisältää siis useita kuvioituja sapluunoita, joiden läpi voi ripotella esim. kanelia maitovaahdon päälle.

Vihreäkantinen purkki on basilikalla maustettua sinappia. Todella hyvää myös juuston kanssa! Amsterdamin keskustassa on juustokauppoja joka nurkalla. Suurin osa niistä tarjoaa myös maistiaisia varmaankin jokaisesta juustostaan.

Vasemmassa reunassa setti mustia lautasliinoja Oil & Vinegarista.

Maailman paras keitto

Isoisäni borshkeittoa syövät mielellään myös ne, jotka eivät kyseistä soppaa tai punajuurta muuten syö. Keitto on äärimmäisen hyvää ja maukasta. Plussana tietysti myös se, että se on viikonloppuna 81-vuotta täyttävän herrasmiehen tekemää. Keitto on hyvää heti valmistuttuaan, mutta paranee myös "vanhetessaan", ensimmäisenä päivänä borshia syödään ilman smetanaa, kaikkina muina päivinä smetanan kera. Tapoihin kuuluu myös, että borshin alle juodaan snapsi kirkasta viinaa. Se saa sen oikeasti maistumaan vielä paremmalta. Keitto säilyy jääkaapissa 3-4 vrk.

Isoisäni oppi ohjeen vaimoltaan eli, yllätys, yllätys, minun mummoltani, joka taas oppi ohjeen omalta äidiltään. Keittoa on suvussamme aikoinaan keitelty siis Venäjällä, Ukrainassa, Eestissä ja nykyisin myös Suomessa. Ehkäpä keiton ohje kulkeutuu tulevaisuudessa muuallekin, nyt se näyttää kulkevan jokaisen sukupolven mukana edemmäs ulkomaille. Minulle tämä on ainoa oikea tapa valmistaa borshia.

Tämä on muuten maailman paras keitto! Juuri tällä tapaa valmistettuna.

Borshkeitto

N. 3 l vettä
400 g lihaa (nautaa tai porsasta luuytimen kera, itse käytimme osso buccoa)
200-300g kaalia
2-3 keskikokoista punajuurta
1 iso porkkana
2 keskikokoista perunaa
1 sipuli
1 rkl tomaattipyreetä
1 rkl etikkaa
mustapippuria
suolaa
laakerinlehtiä
persiljaa

Pese liha, laita se kattilaan ja lisää vettä sen verran, että liha peittyy. Kiehauta. Kaada vesi pois ja huuhtele liha. Näin liha siis puhdistetaan.

Täytä kattila uudelleen vedellä (2 l) ja lisää myös lihanpala sekä n. 2 rkl suolaa. Keitä noin kaksi tuntia, kunnes liha on pehmennyt. Kun liha alkaa pehmetä, lisää kuutioitu peruna ja porkkana.

Paista ohueksi suikaloitu punajuuri pehmeäksi runsaassa öljyssä. Punajuuri ei saa missään tapauksessa kärtsähtää! Loppuvaiheessa lisää sipuli ja paista pehmeäksi.

Poista liha kattilasta, kun se on pehmennyt täysin. Suikaloi sopiviksi suupaloiksi ja laita suikaleet takaisin kattilaan. Lisää kiehuvaa vettä sen verran, että kattila täyttyy. 

Lisää punajuuri-sipulisekoitus sekä ohueksi suikaloitu kaali ja anna sen pehmetä ja kiehua hiljalleen n. 10 min. 

Lisää loppuvaiheessa etikka, persilja ja pari laakerinlehteä. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Nosta kattila liedeltä, kun kaali on täysin pehmennyt ja laita sivuun noin vartiksi.


Приятного аппетита!



Recipe in english will be here soon...

Ravintola Savoy | Restaurant Savoy

Puolentoista kuukauden blogiloma on päättynyt! Syksystä tulee vähintäänkin yhtä kiireinen kuin kesästä, mutta enköhän ehdi päivittää myös blogia silloin tällöin. Olen metsästänyt muutamia todella mielenkiintoisia reseptejä sekä keittokirjoja, joita en malta päästä kokeilemaan!

Lomalla vietimme kolme mahtavaa viikkoa Portugalissa. Pääpaikkana oli ihastuttava Porto, josta pyrähdimme viikoksi myös Madeiralle, sekä myöhemmin Espanjan puolelle Pontevedran kautta Santiago De Compostelaan. Tämänkertainen Portugalin matka avasi maan ruokakulttuuria todella hyvin ja uskoisin, että muutamia vaikutteita keräsimme myös omaan keittiöömme. Suuren portviinitilauksen lisäksi, tietysti. Portugalilaiseen ruokaan palaan myöhemmin ja matkavinkkejä voi myöhemmin lukea myös matkablogista (matkablogi tosin laahaa todella pahasti jäljessä. Olen vasta kirjoittamassa sinne huhtikuun Espanjan matkastamme, joten joulun tienoilla kirjoittelen todennäköisesti Portugalista ;) ..).

http://bene-viaggio.blogspot.fi/

http://m.hotelfabian.fi/images/savoy.jpg

Viime perjantaina vietimme blogin herran synttäreitä perinteisellä tyylillämme. Tällä kertaa päätin viedä päivänsankarin ansaitulle illalliselle ravintola Savoy'hin, jonne olimme ajatelleet mennä jo tovin.

Täytyy myöntää, että ihmettelen useankin Suomen paras ravintola -listan sijoituksia, koska Savoy pesee minkä tahansa suomalaisen ravintolan mennen tullen. Listojen kärjessä notkuva Farang sietäisi joutaa pari pykälää alemmas helposti. Savoy on toki huomattavasti hintavampi vaihtoehto, mutta kokonaisuutta ei mitenkään voi verrata muihin ravintoloihin - Savoy on niin paljon parempi.

Ehkäpä parasta paikassa oli palvelu. Se oli ilmiömäistä! Kaikki tarjoilijat olivat aidosti todella kohteliaita. Siis ilmiömäisen kohteliaita. Ja miellyttäviä myös. Ruokalistoja saimme alussa odottaa hetken, mutta se ei haitannut, koska alkudrinkit saimme nopeasti. Hetkeä ennen ruoan tuloa tarjoilija asetteli lautasliinat syliimme, tullessamme ravintolaan sain käsilaukulleni laukkukoukun, mennessäni naistenhuoneeseen minulle avattiin tilan ovi, tarjoilija myös neiditteli minua yms. Palvelu oli siis hämmästyttävän kohteliasta ja arvokasta. En ole koskaan aiemmin saanut Suomessa näin hyvää palvelua!

Tilasimme molemmat tarjoilijan suosittelemat menukokonaisuudet, blogin herra otti myös viinipaketin. Olin aluksi aika skeptinen alkuun tarjottua minttusalaattia kohtaan, mutta aivan turhaan - se oli todella, todella hyvää. Myös toinen ruokalaji eli kuha ja kantarellit olivat erittäni hyviä. Kuhaa seurasi  haudutettu härkä ja torvisienet - erittäin maukkaita nekin. Sommelierin suosittelemat viinit olivat hyviä myös minun ruoissani, vaikka itse otin vain kaksi viiniä; yhden alkuruoalle ja kalalle sekä toisen lihalle.

Jälkiruoan kohdalla minun pitää olla vähän pikkumainen.. Listaa katsellessani kerroin tarjoilijalle kaiken muun vaikuttavan todella hyvälle, mutta jälkiruoan lakritsi on ainesosa, jota inhoan. Hän kertoi palaavansa asiaan uuden jälkiruokavaihtoehdon kanssa. Jälkiruoan saapuessa olin itsekin unohtanut asian, mutta tämän saman tarjoilijan tuodessa annosta huomasin sen todellakin sisältävän lakritsia. En heti sanonut asiasta, koska jälkiruoka vaikutta oikeasti todella hyvältä - ja maistui myös. Eli no harm done, mutta mutta... voisi kuvitella että näin tasokkaassa paikassa en tosiaan saa sitä lakritsia, jos olen asiasta selvästi maininnut. Toisaalta olisin voinut sanoa siitä myöhemminkin, mutta jälkkäri oli niin hyvää, että päätin syödä sen. Joten mitäpä turhaan kiukuttelemaan.

Ravintolan ruokasali oli ihan kiva, joskin kulunut ja.. niin "aaltomainen". Itse en kuulu Aalto-faneihin, joten mielestäni 70-luvun tyyliin sisustettu ruokasali on nähnyt parhaat päivänsä jo 30-vuotta sitten.

Itse laittaisin tämän ravintolan kuitenkin ykköseksi erinomaisen palvelun ja ruoan mahtavan maun vuoksi. Jokaisen suomalaisen pitäisi mielestäni vierailla Savoyssa ainakin kerran elämässään.

***

Savoy is without a doubt the best restaurant in Finland. Personally, I'd ditch many of the restaurants from all those top 10 restaurants listings and replace them with Savoy. It really is the top restaurant. Savoy is, of course, much more pricy than for example the popular Farang but I have to say that it's well worth the money. The food tastes incredibly, the wines compliment the food like never before and the service is beyond excellent!