Valkosuklaa-viinikakku | White chocolate & wine cake

Pari viikkoa sitten täytin vuosia ja pääsin uudelle kymmenluvulle. 30!!! Apua! Minusta kun tuntuu paljon nuoremmalta. En ole potenut mitään kriisiä tai muutakaan, oikeastaan minulle alkaa olla yhdentekevää, paljonko mittarissa alkaa olla. Pöljyillä voi siltikin aina!

Sain aivan mielettömän synttärilahjan mahtavalta aviomieheltäni ja kirjoittelenkin nyt siis uudella, supertehokkaalla Macbook Airilla! Sen kaveriksi sain vielä Lightroomin. Synttäripäivää vietimme mainiolla illallisella Postresissa, joka ylsi nopeasti Suomen ravintoloiden TOP 3:een sekä ruoan että erinomaisen palvelun puolesta! Ja miettikää, ottaessasi menun, voit ottaa vaikka kaksi jälkkäriä! Kuinka mainiota!

Maaliskuun puolenvälin tienoilla järjestimme parikin synttäri-illallista ja molempien jälkkäriksi tarjoilin valkosuklaa-viinikakkua, joka ensimmäisen kerran jälkeen osoittautui siis suureksi menestykseksi. Kakku on todella kuohkea ja mahtavan kostea. Kokonainen valkosuklaalevy ja desi jälkiruokaviiniä taikinan joukossa takaa aivan uskomattoman samettisen kakkuelämyksen.

Kakkua leipoessani olin moneen kertaan valmis heittämään sen roskiin. Kannattaa siis olla kärsivällinen, vaikka välillä tuntuukin, ettei kakusta tule yhtään mitään. Halkeilu, taikinan pursuaminen ja hyllyminen on siis aivan normaalia. Sekin on normaalia, että kakku vaikuttaa uunista tullessaan raa'alta.

Kannattaa leipoa kakku halkaisijaltaan n. 20 cm vuokaan, jotta siitä tulee korkea. Kokeilin kahta eri kuorrutetta, joista voilla notkistettu valkosuklaa oli selvä voittaja.

Vaihdoin muuten pestolampaan postauksen kuvaa, joka näyttää nyt huomattavasti enemmän siltä, miltä pitäisikin. Postaukseen pääset tästä.

Valkosuklaa-viinikakku

175 g voita notkistettuna, lisäksi voiteluun
225 g sokeria
3 munaa kevyesti vatkattuna
225 g vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
1 1/4 dl maitoa
1 dl Tokaii-jälkiruokaviiniä
200 g valkosuklaata

Kuorrute:
100 g valkosuklaata
1 rkl voita

Kuumenna uuni 180-asteeseen. Voitele n. 20 cm irtopohjavuoka ja vuoraa pohja leivinpaperilla.

Vaahdota voi ja sokeri suuressa kulhossa sähkövatkaimella, lisää munat vaahdon joukkoon yksitellen ja vatkaa tasaiksesi. Mitä pidempään vatkaan sen kuohkeampaa kakusta tulee. Sekoita jauhoseos puhtaassa kulhossa puulusikalla ja nostele voivaahtoon metallisella lusikalla lisäten samalla maito ja puolet viinistä. Sekoita taikinan joukkoon sulatettu suklaa ja kaada taikina vuokaan.

Paista uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes taikinatikkuun ei enää tartu taikinaa. Ota kakku uunista ja anna sen jäähtyä vuoassa n. 10 minuuttia. Kumoa kakku ritilälle jäähtymään. Pistele kakun pintaan reikiä tikulla ja pirskota päälle loput viinistä. Anna kakun jäähtyä kokonaan.

Kuorrute: Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja lisää joukkoon voi. Sekoita hyvin ja anna jäätyä hieman. Levitä kakun pinnalle hieman ennen tarjoilua.

Few weeks ago I turned 30! It's funny because I don't feel 30 at all. Luckily, as the years go by I seem to care less about the number and more about making the most of life.

My amazing husband got me the best birthday gift; a new Macbook Air. I also got Lightroom on my new laptop which makes it even better! To top it all, we had a dinner at one of Finland's best restaurant Postres which immediately went to our TOP 3 restaurants in Finland.

During the two weeks before my birthday we cooked two dinners and I decided to make this white chocolate and wine cake for our guests on both times - because it's really to die for! I must admit, though... while making it I almost threw it out several times since it looked very strange. Well, it turned out awesome!

White chocolate & wine cake


175 g soft butter
225 g sugar
3 eggs
225 g flour
1 tl baking powder
pinch of salt
1 1/4 dl milk
1 dl Tokaii-dessert wine
200 g white chocolate

Icing:
100 g white chocolate
1 tbsp butter

Heat oven to 180 degrees. Grease a springform pan and cover the base with greaseproof paper.

Mix butter and sugar in a large bowl (with a mixer), add eggs one at a time and mix until even. The better you mix/beat the dough the fluffier is the cake. Mix flour and baking powder together in a clean bowl with a wooden spoon and then mix it into the dough with a metal spoon while also adding the milk and half of the wine. Add melted chocolate, mix it well into the dought and pour the dough into the springorm pan.

Bake for approximately 45 minutes or until the dough stick comes out clean.

Remove came from oven and let it rest for 10 minutes. Remove it from pan. Make small holes into the cake with a baking stick (going all the way to the bottom) and sprinkle with Tokaii-wine. Let it cool off completely.


Icing: Melt white cholocate in water bath. Add butter and mix well. Let it cool down for a while before covering the top of the cake.

Herkuttelua Tallinnassa 2012

Vuodessa ehtii muuttua paljon, erityisesti ravintolascenessä. Tässä mielestämme parhaita ravintoloita, kahviloita ja baareja Tallinnassa vuonna 2012 - edelleen sattumanvaraisessa järjestyksessä. Tällä kertaa tosin eriteltynä kategorioittain. Listalla paljon myös viime vuoden suosikkejani, joten tämä on lähinnä päivitys/täydennys viime vuoden listaan Herkuttelua Tallinnassa 2011

Ennen kuin menen itse asiaan, haluan mainita Tallinnan matkailuun liittyen erään mielestäni todella, tärkeän asian. Minua aina vähän harmittaa, kun monet sanovat ettei Tallinna tunnu ulkomailta. Se voi tietysti olla jollain tapaa hyväkin asia, mutta koen että Tallinna (ja tietysti koko Eesti) on maana hyvin erilainen kuin yksikään kaupunki Suomessa ja siitä syystä siitä kannattaakin ottaa kaikki irti. Eihän siinä nyt ole järkeä, että käy Tallinnassa, mutta ei hyödynnä reissuaan ollenkaan. Kannattaakin vaihteeksi tutustua vaikkapa Tallinnan museo- ja näyttelytarjontaan, oopperaan ja balettiin, puistoihin, ulkoilmamuseoon, ulkoilumahdollisuuksiin tai ajella vaikkapa ratikalla kierros ympäri kaupungin tai kävellä kaupunginmuurin ympäri. Jos minä saan vieläkin Eestistä irti kaikkea uutta ja löydän Tallinnan vanhastakaupungistakin "uusia" katuja ja kujia niin uskon, että siinä onnistuu moni muukin! :)

Minusta Tallinna on monin paikoin paljon eurooppalaisempi kaupunki kuin Helsinki, eniten varmasti kahvila-, ravintola- ja kulttuuritarjontansa puolesta, mutta koen myös tallinnalaisten mentaliteetin olevan kovin erilainen kuin suomalaisten. Tallinnassa elämä on nopeatempoisempaa, dynaamisempaa kuin Helsingissä. Helsingissä ollaan rauhallisempia.

Loppuvuodesta kävimme Tallinnassa varmaankin neljä kertaa, joista viimeisimmällä vein äitini sinne tutustumaan hieman erilaisiin paikkoihin, kuin missä hän on viime vuosina käynyt. Hän ei ole pitkään aikaan vain kierrellyt kahvilasta toiseen, joten pieni uudelleentutustumiskierros vaikutti olevan paikallaan! Vein äitini mm. Lounge24:een, Chocolats de Pierreen, Chediin yms. yms. Matka oli erittäin onnistunut!

Kaupunki on pullollaan mahtavia paikkoja. Sääli, kun niin monta jää aina kokematta ajanpuutteen vuoksi.


Kahvilat

Chocolats de Pierre

Kahvilana edelleen ehkä sympaattisin. Mahtava kahvi-, tee- ja kaakaovalikoima, sekä mielettömiä suklaaherkkuja, ranskalaisia pasteijoita, leivoksia ja kaikkea ihanaa. Myös miljöö on valloittava ja palvelu pelaa! Erittäin suosittu turistien keskuudessa.

Spirit

Olin käynyt Spiritissä aiemmin muutaman kerran, sitten unohdin sen pariksi vuodeksi, mutta onneksi löysin sen taas! Spirit on kyllä tullut aina vain suositummaksi muutenkin Tallinnassa. Paikka on kodikkaan tyylikäs ja mukava hengailupaikka, taustalla soi lounge/bossanova ja menulta löytyy monenlaisia herkkuja lähes jokaiselta mantereelta. Kahvit ovat hyviä, palvelu myös! Spiritissä käy pääosin paikallisia, joskin on suosittu myös turistien keskuudessa.

Von Krahl

Von Krahl on muuttunut vuodessa hieman. Lista on uudistunut ja penkit ovat saaneet rumat, punaiset päällyskankaat. Kankaista viis, ruoka on edelleen hyvää ja paikka sopii mainiosti sunnuntaichillailuun vieläkin. Kaipaan tosin kamalasti tattaripuuroa. Plussaa tosin edelleen aika peruseestiläisestä kotiruokamenusta. Von Krahlissa asiakaskunta koostuu pääosin paikallisista.

Image from: http://www.flickr.com/photos/21132375@N08/2212278090/

Von Krahl ja Von Krahli Aed sijaitsevat vierekkäin.

  

Von Krahli Aed

Varsinaisen Von Krahlin baarin vieressä on sympaattinen Von Krahli Aed, jota ilmeisesti pidetään yhtenä Tallinnan parhaista kahviloista. Paikka on oikeasti aivan upea kotoisuudessaan, ruoka hyvää (joskin ihmettelen listan hajanaisuutta. Pääruokien hinnat vaihtelevat 5-14€ välillä ja jotkut alkuruoat ovat huomattavasti joitain pääruokia hintavampia). Me otimme silakkaleivän sekä ankkapastan, jotka olivat todella herkullisia, myös talon viini oli oikeasti laadukasta ja palvelu hymyilevää ja ystävällistä. Ns. kahvilapuoli näyttää todella ihastuttavalta, mutta on hyvin pieni. Myös paikallisest viihtyvät täällä.

Reval Cafe

Revalit ovat vieläkin suosiossamme, kun haluamme nopeasti hyvää. Reval kahviloita on ympäri Tallinnaa, joten niihin pääsee nopeasti. Myös kakut, leivät ja muut ruoat ovat laadukkaita. Paras Reval Cafe sijaitsee osoitteessa Müürivahe 14.

Image from: http://olenmees.ee/soogikohad-reval-cafe/

Lounge 24

Täällä saa oikeasti hyviä drinkkejä ja ihan hyviä juustolautasia kaupungin parhaiden maisemien kera! Palvelu aika hidasta, joten kiireessä sinne ei kannata mennä. Plussaa tosin palvelunapista, joka on lisätty pöydille - eli painat vaan nappia, kun tarvitset palvelua. Kätevää. Hintataso hieman korkeampi, mutta niinhän se hotelleissa yleensä on. Kesäisin kiva kattoterassi! Hotelli sijaitsee siis Radisson Blun 24. kerroksessa.

Näköala on luultavasti kaupungin paras!

C'est La Vie

C'est La Vie on 50-luvun tyyliin sisustettu kahvila, jossa on mahtavia ranskalaisia herkkuja. Alakerrasta löytyy myös kuulemani mukaan hyvä ravintola, jota en edelleenkään ole ehtinyt testaamaan.

Image from: http://www.vabalaud.ee/en/restaurant/cestlavie/

Ravintolat - keskitaso

Elevant

Elevant yhdistelee intialaisia mausteita mm. eestiläisiin raaka-aineisiin. Viimeksi söimme esimerkiksi intialaisin vaikuttein valmistettua villisikaa ja hapankaalia. Naan-leipä oli myös varsin omalaatuista (siis hyvällä tavalla). Palvelu oli erittäin hyvää ja ruoka tuli nopeasti, vaikka saavuttuamme tarjoilija varoittelikin mahdollisesta viiveestä. Ravintolassa on kaksi ruokasalia, jotka ovat ihanan persoonallisia. Seinillä olevat taulut ovat ihan huippuja. Himoitsen erityisesti riikinkukkotaulua!

Niin tuota hapankaalimainintaani ei kannata pelästyä. Blogin herra ei kyllä hapankaalia syö, mutta rullalla naan-leivän ja villisianlihan kanssa näytti maistuvan =)

Paperilautasliinat ja reiät rottinkinojatuolien käsinojissa toivat pientä miinusta.

Silk Sushi Bar

Paikan Sushit ovat oikeasti hyviä ja juuri sopivan kokoisia. Sushivalikoima on todella laaja, palvelu ihan hyvää ja tilat ainakin Viru Keskuksessa ja Narva mnt. 15:ssa aika kivat. Silkistä saa Sushia myös mukaan.

Paikan nettisivut ovat aika raivostuttavat musiikkeineen ja animaatioineen, mutta sushi taivaallista.

Controvento

Controventon tuntee luultavasti kaikki Tallinnaa tarkemmin tutkailleet. Ihan hyvää perus-italialaista, palvelu miellyttävää. Tämä on ollut olemassa niin kauan, että on myös paikallisten suosiossa.


Fine Dining

Bordoo

Bordoo on erittäin tasokas fine dining -ravintola vanhassa kaupungissa The Three Sisters -hotellin yhteydessä. Ruokasali on todella tyylikäs, valoisa ja avara. Palvelu ensiluokkaista. Pitää todeta, että palvelu on Suomen Savoyn tasoa.

Ruoka oli erittäin hyvää, esillepano täydellistä! Muutama ruoka- ja esillepanoidea lähtikin sieltä mukaan.

Chedi

Chedin suhteen fiilikseni ovat ristiriitaiset. Ruoka on taivaallista, se täytyy todeta. Siis aivan ilmiömäisen hyvää aasialaista. Palvelu onkin jo eri luokkaa. Paikan tarjoilijoilta puuttuu oikeasti kaikki ammattitaito eikä heillä ole aavistustakaan mistään ns. tarjoilisäännöistä tai etiketistä. Palvelu on oikeasti aivan käsittämättömän huonoa. Niin huonoa, etten taida enää Chediin mennä. Minusta oli nihkeää odottaa ulkoeteisessä vartin ajan, vaikka olimme paikalla juuri oikeaan aikaan. Sääli, ruoka kun oli hyvää!


Baarit

Clazz

Ravintola/yökerho, joka soittaa pääasiassa loungea, jazzia ja bluesia. Paikka on todella kiva ja tyylikäs, asiakaskunta aika kansainvälistä, pääasiassa kolmenkympin kieppeillä olevia aikuisia. Tämä on blogin tytöt ehdoton suosikki Tallinnan yöelämässä ja kyllä blogin herrakin siitä pitää. Me emme tosin ole mitään kovia bilettäjiä, joten paikan rento viininnautiskelu&chillailufiilis sopii meille mainosti.

Sitten on yksi paikka, joka on todellakin erilainen. Se on Argo Baar Kadriorgissa. Argo Baar tarjoilee ymmärtääkseni Georgialaista ruokaa puu-uunissa valmistettuna. Olen käynyt siellä kerran ja suunnitelmissa on mennä uudelleenkin. Ruoka oli aivan tajuttoman hyvää! Miljöö taas... niin no, sanotaan että.... ihan ensimmäisenä ei tulisi mieleen paikassa vierailla. Yksinäinen, matala puurakennus keskellä tyhjää kenttää. Sisällä sellainen mielenkiintoinen sisustus.... No, kannattaa käydä. Mainio ja todellakin erilainen kokemus. Ruoka erinomaisen hyvää!


Emme suosittele:

African Kitchen

Purkkiruokamaista mössöä. Äärimmäisen hidasta palvelua. Todella väsähtänyt paikka.

Deja Vu

Deja Vu on ilmeisesti yksi Tallinnan suositumpia lounge baareja, minusta se on vain kamala. Olen toki yrittänyt antaa sille mahdollisuuden ja käynyt siellä useita kertoja, mutta en vain pääse siitä jyvälle. Drinkit ovat ihan ok, mutta mikään muu ei oikeastaan toimi. Palvelu on aika surkeaa. Erityisesti Deja Vu'n "uusi" sijainti ja paikan sisustus on hirvittävä. En selvästi pidä punaisesta.

Moni muu on kanssani eri mieltä, joten kannattaa testata.

Amarillo

En edes viitsi kirjoittaa miksi. Ei suosittele, kaikki on Amarillossa huonosti.

 

Yksi kysymys kuitenkin vaivaa minua kovasti. Minne kaikki pelmenit ovat listoilta hävinneet? Ennen Tallinnassa sai pelmenejä lähes jokaisesta baarista, mutta nykyään ei mistään.

Suomen parhaat ravintolat, baarit, kahvilat TOP 5

Olen tutkaillut kaikkien muiden listoja niin pitkään, että oli aika vihdoin tehdä oma. Tässä siis meidän Suomen parhaat -listaus lyhyine perusteluineen.

"The other night I ate at a real nice family restaurant. Every table had an argument going."George Carlin

Ravintolat

1. Savoy, Helsinki
Ilmiömäinen palvelu.

2. Lyon, Helsinki
Upea tunnelma, kuin Pariisissa olisi.

3. Demo, Helsinki
Pieni ja hyvin tyylikäs.

4. Villetta
Mahtavan aitoja, italialaisia makuja. Persoonallinen palvelu. Kokemus jokaisella vierailulla. Kuin Italiassa olisi.

5. Gaijin, Helsinki
Erinomaisia makuja.

"A loaf of bread, a jug of wine, and thou."Omar Khayyam

Baarit

1. Salutorget, Helsinki
Upea, mahtava ja tyylikäs paikka. Viihtyisin siellä lasillisella ikuisesti. Mahtava palvelu!

2. Tintå, Turku
Jotenkin mukavan ruotsalaishenkinen paikka. Hyvä viinejä, naposteltavaa, kakkuja!

3. Teatteri, Helsinki (päivällä/iltapäivällä)
Valoista ja avara. Ok palvelu. Tyylikäs.

4. Teerenpeli, Helsinki
Jopa talon viinit ovat yllättävän hyviä, paljon naposteltavaa, hyvää taustamusiikkia. Todella helppo ja mutkaton.

5. Ravintola Kahvilla, Tampere
Olemme käyneet täällä vain kerran, mutta paikka oli niin persoonallinen, että minun on aivan pakko suositella sitä! Asiakaskunta värikästä ja musiikki oli tuona iltana kepeän jazzahtavaa. Söimme borshia puolenyön aikaan lauantaina! Huippua!




 

"If this is coffee, please bring me some tea; but if this is tea, please bring me some coffee."
Abraham Lincoln

 

 

Kahvilat

Kahviloista voin ilmeisesti suositella vain kahta! Nämä ovat tosin sitäkin hurmaavampia!
Turku on mainio kahvilakaupunki, jonka tarjotaan haluan tutustua lähiaikoina vieläkin paremmin.

1. Latte Cafe, Turku
Omistaja ostaa itse pavut tuoreena ja paahtaa ne myös itse. Ensiluokkainen palvelu ja oikeasti mieletöntä kahvia.

2.  Cafe Qwenzel, Turku
Hurmaava pieni kahvila, "kotona tehtyjä" kakkuja ja leivoksia.
 

Varsinainen mestari

Korjauksena edelliseen omenahillopostaukseen, käyttämämme omenat olivat siis Antonovkaa. Omenatietämykseni on äärimmäisen rajoittunutta ja minusta kaikki Suomessa kasvavat vaaleat omenat ovat valkeita kuulaita.

Tässä blogissa ollaan ehkä hieman yllättäenkin suuria pikaruoan ystäviä. Olemme lähi-Kotipizzamme vakioasiakkaita ja siellä tiedetään toiveemme jo kysymättäkin, joskus jopa meitä paremmin (unohdan aina, että kuitupohja on Kotzonessa sata kertaa parempi, kuin tavallinen ja unohdan mainita sen. Onneksi kotipizzayrittäjämme muistaa tämän jo ulkoa). Välillä piipahdamme toki myös aidan toisella puolella katselemassa. Viime aikoina ruoho ei ole ollut vihreämpää aidan toisella puolella.

Eniten minua risoo, suorastaan hermostuttaa, Classic Pizza. Kaikki sujui hyvin viime kesään saakka, kun tämä pizzeriaketju lanseerasi suomalaiskokkien kanssa yhteistyössä suunnitellut pizzat. Kokeilin ensin Sukulan Italialaista pizzaa, joka oli ihan ok, joskin aika mauton (tryffelin mausta ei hajuakaan). Sitten, majoneesiaddiktina, päätin kokeilla Björkin aasialaisvaikutteista pizzaa, johon kuitenkin uskalsin esittää yhden muutostoiveen - ei jalapenoa, kiitos! Tämäpäs ei käynyt päinsä, "koska nämä pizzat ovat mestarien suunnittelemia eikä niitä saa muuttaa millään tavoin. Mitään ei saa lisätä eikä vähentää". Olin kirjaimellisesti järkyttynyt. Nälkäinen ja järkyttynyt. Vai että joku mestari päättää... No huhhuh.

Olen lähes aina työskennellyt asiakasrajapinnassa ja yhden asian olen oppinut: asiakas on aina oikeassa. Aina. Vaikka en itse ole koskaan työskennellyt ravintola- tai ravitsemusalalla niin kehtaan kuitenkin väittää, että asiakkaalla on aina oltava oikeus valita, mitä jättää ruoastaan pois ja mitä lisää, kunhan hinnasta sovitaan - ei kokilla.

Meni muutama kuukausi ja palasin blogin herran toiveesta tuohon pizzeriaan ja ajattelin kokeilla kepillä jäätä. Esitin saman tilauksen samalla toiveella. Ja taas kuin isku vastoin kasvoja kuulin, kuinka mestereiden pizzoja ei voi muuttaa mitenkään. Kysyin sitten, voinko saada pizzan vain parilla jalapenolla (oikeasti inhoan niitä!), mutta ei.. "ruuhka-aikana kokilla ei ole aikaa laskea mitään kappalemääriä". Olin todella tuohtunut. Siis todella. Olisin halunnut kävellä ulos, mutta koska blogin herralla oli kova nälkä, päätimme jäädä ja syödä pizzamme. Itse tilasin siis aivan eri pizzan ja jatkossa vältän kyseistä ketjua. Kotipizzassamme sentään asiakas saa valita, mitä pizzaansa ottaa (kuten kaikkialla muuallakin!), ja palvelu sekä laatu ovat aina erinomaisia!

Toinen huono kokemus koskee Hesburgerin pekonihampurilasta. Katsokaa nyt, kuinka pieneksi se on muuttunut! Sämpylä on aivan varmasti halkaisijaltaan lähes sentin pienempi, ja pihvi, tuo onneton pieni läpyskä, on ohentunut entisestään. Hampurilainen näytti surkealta ja maistui lähinnä majoneesisämpylältä. Huomatkaa, että tuo määrä majoneesia ei siis tule vakiona vaan olen itse lisännyt vielä puoli pussia kurkkumajoneesia. Toivottavasti löydätte pihvin sen seasta. Pihvi on juuri niin ohut, kuin mitä kuvassa näkyy. Ylipäätään koko hampurilainen näyttää enemmänkin nukkekotiversiolta entisestä.
 

 

 

Saa suositella hyviä grillejä ympäri Suomen, erityisesti pk-seudulla!

Varsin kypsää kokeilua

Vuosi sitten juhannuksena olimme Naantalissa pari päivää. Ruokapaikaksi valikoitui monien suosittelujen johdosta ravintola Uusi Kilta. Söin siellä alkuruoaksi ylikypsää porsasta, jota sitten päätin kokeilla itsekin kotona. Kokeiluni ei johtanut aivan samaan lopputulokseen, mutta oli se vähän sinne päin. Ihan hauska kokeilu kaiken kaikkiaan, ensi kerralla tosin yritän saada lihan maukkaammaksi ja mehukkaammaksi. Kastikkeet taas olivat hyviä kokeiluja, erityiesti tuo omenakastike.

Image from: http://static.citydeal.fi/69/49/1313404724969.jpg

Uusi Kilta oli hinta-laatusuhteeltaan erittäin hyvä. Myös pöytävaraus oli helppoa saada. Tosin ravintolan ruokapuoli oli aika tyhjä juuri tuona iltana. Ruokiin olimme molemmat erittäin tyytyväisiä. Vierailusta alkaa olla niin kauan aikaa, että kovin kattavaa kuvausta en osaa siitä enää antaa, mutta kannattaa käydä itse testaamassa. Korkealaatuinen ravintola kauniilla paikalla Naantalissa. Palvelussa olisi ollut parantamisen varaa, koska todennäköisesti kesätöissä ollut poika oli aivan pihalla ja vähän juro. Ruoka tuli nopeasti ja kaikki toimi muuten, joten eipä se kesäpoika mitään haitannut.

Ravintolan yhteydessä, salin toisella puolella oli myös pieni drinkkibaari, joka oli todella kiva yllätys Naantalin yössä! Hauska ja rento, mutta silti tyylikäs.

http://www.uusikilta.fi/

Ylikypsää porsasta dijon- ja omenakastikkeiden kera retiisipedillä

400 g sianlihaa
1 nippu retiisejä
marinadia oman maun mukaan
suolaa
pippuria

Pese ja kiehauta liha vedessä kattilassa. Kaada vesi ja vaahto pois, pese liha ja laita se uudelleen kattilaan. Täytä kattila runsaalla vedellä, lisää myös suola ja pippuri. Laita kiehumaan hiljalleen kunnes liha pehmenee (n. 1,5-2h).

Nosta kattila liedeltä ja huuhtele pehmennyt liha. Lihaliemi kannattaa muuten säilyttää ja tehdä siitä vaikka jotain keittoa.

anna lihan jäähtyä ja leikkaa se n. 7x7cm ohuehkoiksi paloiksi. Voitele lihanpalat marinadilla ja laita pussissa sivuun pariksi tunniksi marinoitumaan.

Juuri ennen tarjoilua poista liha pussista ja laita se pellille uuniin 275-asteeseen n. 10 minuutiksi. Kannattaa olla tarkkana, ettei liha pala.

Tarjoile retiisinviipaleiden ja alla olevien kastikkeiden kanssa.


Kylmä Dijon-kastike

4 rkl Dijon-sinappia
1 dl ranskankermaa
1 rkl ruokakermaa

Sekoita kaikki ainekset keskenään.


Kylmä omenakastike sianlihalle

1/4 omenaa
1 dl ranskankermaa
1 tl ruokakermaa
ripaus suolaa

Raasta omena ja sekoita se mehuineen ranskankerman ja ruokakerman joukkoon. Tarkista maku ja lisää halutessasi ripaus suolaa.

Amsterdamin tuliaisia

Blogi koki taas pienen muodonmuutoksen. Kuva on otettu Amsterdamista, mahtavasta pienestä italialasesta kahvila-ravintolasta, jossa jaoimme blogin herran kanssa tuon mielettömän cannolin sekä muutamat lasilliset viiniä. Kun satumme Amsterdamiin uudelleen, käymme varmasti myös syömässä täällä. Käykää tekin.

Ravintolan nimi on Cibo & Vino ja se sijaitsee osoitteessa Elandsgracht 89.

www.cibovino.nl

Fontillakin on toki merkityksensä; se on sama kuin meidän hääkutsuissa.

Viisauksia päiväkävelyn reitiltä

Amsterdam oli yllättävän hyvä kaupunki löytää kaikenlaista kivaa keittiöön. 

Beige-punaiset paketit ovat semolino-jauhoa, jota olenkin etsinyt. Jauhot ovat ryynimäisiä ja sopivat monien kirjoitusten mukaan pastaan hyvin. Löysimme siis Cibo&Vinon kulmilta tämän sympaattisen pienen italialaisen herkkukaupan.

Jauhopakettien vierestä oikealta löytyy valkoisia pikkukippoja. Tällaisia erilaisia pieniä astioita minun on aina pakko ostaa lähes kaikilta matkoilta. Näitä voisin käyttää tarjoillessa esim. pienen alkukeiton, kastikkeen tai jälkkärin.

Kippojen alla on bambusta valmistettuja kertakäyttöastioita. Inhoan niitä kamalia pahvilautasia, joten nämä ovat todella kivaa vaihtelua niille.

Bambulautasten päällä on Simon Leveltin pussinsulkija. Espressomme ovat usein pitkin kaappeja, joten tällaisella ne saa hyvin suljettua.

Olimme jo kuukausia etsineet hyvältä tuntuvaa pizzaleikkuria sekä valkosipulimurskainta. Katselimme Jamie Oliverin sarjaan kuuluvia, mutta nämä olivatkin sirommat ja paremman tuntuiset. Valkosipulimurskain on todella hyvä! Siinä on sellaiset pienet piikit, jotka taatusti työntävät ihan kaikki valkosipulit reikien läpi.

Heti pizzaleikkurin yläpuolella on tuollainen Cappucino Art -setti. Se sisältää siis useita kuvioituja sapluunoita, joiden läpi voi ripotella esim. kanelia maitovaahdon päälle.

Vihreäkantinen purkki on basilikalla maustettua sinappia. Todella hyvää myös juuston kanssa! Amsterdamin keskustassa on juustokauppoja joka nurkalla. Suurin osa niistä tarjoaa myös maistiaisia varmaankin jokaisesta juustostaan.

Vasemmassa reunassa setti mustia lautasliinoja Oil & Vinegarista.

Ravintola Savoy | Restaurant Savoy

Puolentoista kuukauden blogiloma on päättynyt! Syksystä tulee vähintäänkin yhtä kiireinen kuin kesästä, mutta enköhän ehdi päivittää myös blogia silloin tällöin. Olen metsästänyt muutamia todella mielenkiintoisia reseptejä sekä keittokirjoja, joita en malta päästä kokeilemaan!

Lomalla vietimme kolme mahtavaa viikkoa Portugalissa. Pääpaikkana oli ihastuttava Porto, josta pyrähdimme viikoksi myös Madeiralle, sekä myöhemmin Espanjan puolelle Pontevedran kautta Santiago De Compostelaan. Tämänkertainen Portugalin matka avasi maan ruokakulttuuria todella hyvin ja uskoisin, että muutamia vaikutteita keräsimme myös omaan keittiöömme. Suuren portviinitilauksen lisäksi, tietysti. Portugalilaiseen ruokaan palaan myöhemmin ja matkavinkkejä voi myöhemmin lukea myös matkablogista (matkablogi tosin laahaa todella pahasti jäljessä. Olen vasta kirjoittamassa sinne huhtikuun Espanjan matkastamme, joten joulun tienoilla kirjoittelen todennäköisesti Portugalista ;) ..).

http://bene-viaggio.blogspot.fi/

http://m.hotelfabian.fi/images/savoy.jpg

Viime perjantaina vietimme blogin herran synttäreitä perinteisellä tyylillämme. Tällä kertaa päätin viedä päivänsankarin ansaitulle illalliselle ravintola Savoy'hin, jonne olimme ajatelleet mennä jo tovin.

Täytyy myöntää, että ihmettelen useankin Suomen paras ravintola -listan sijoituksia, koska Savoy pesee minkä tahansa suomalaisen ravintolan mennen tullen. Listojen kärjessä notkuva Farang sietäisi joutaa pari pykälää alemmas helposti. Savoy on toki huomattavasti hintavampi vaihtoehto, mutta kokonaisuutta ei mitenkään voi verrata muihin ravintoloihin - Savoy on niin paljon parempi.

Ehkäpä parasta paikassa oli palvelu. Se oli ilmiömäistä! Kaikki tarjoilijat olivat aidosti todella kohteliaita. Siis ilmiömäisen kohteliaita. Ja miellyttäviä myös. Ruokalistoja saimme alussa odottaa hetken, mutta se ei haitannut, koska alkudrinkit saimme nopeasti. Hetkeä ennen ruoan tuloa tarjoilija asetteli lautasliinat syliimme, tullessamme ravintolaan sain käsilaukulleni laukkukoukun, mennessäni naistenhuoneeseen minulle avattiin tilan ovi, tarjoilija myös neiditteli minua yms. Palvelu oli siis hämmästyttävän kohteliasta ja arvokasta. En ole koskaan aiemmin saanut Suomessa näin hyvää palvelua!

Tilasimme molemmat tarjoilijan suosittelemat menukokonaisuudet, blogin herra otti myös viinipaketin. Olin aluksi aika skeptinen alkuun tarjottua minttusalaattia kohtaan, mutta aivan turhaan - se oli todella, todella hyvää. Myös toinen ruokalaji eli kuha ja kantarellit olivat erittäni hyviä. Kuhaa seurasi  haudutettu härkä ja torvisienet - erittäin maukkaita nekin. Sommelierin suosittelemat viinit olivat hyviä myös minun ruoissani, vaikka itse otin vain kaksi viiniä; yhden alkuruoalle ja kalalle sekä toisen lihalle.

Jälkiruoan kohdalla minun pitää olla vähän pikkumainen.. Listaa katsellessani kerroin tarjoilijalle kaiken muun vaikuttavan todella hyvälle, mutta jälkiruoan lakritsi on ainesosa, jota inhoan. Hän kertoi palaavansa asiaan uuden jälkiruokavaihtoehdon kanssa. Jälkiruoan saapuessa olin itsekin unohtanut asian, mutta tämän saman tarjoilijan tuodessa annosta huomasin sen todellakin sisältävän lakritsia. En heti sanonut asiasta, koska jälkiruoka vaikutta oikeasti todella hyvältä - ja maistui myös. Eli no harm done, mutta mutta... voisi kuvitella että näin tasokkaassa paikassa en tosiaan saa sitä lakritsia, jos olen asiasta selvästi maininnut. Toisaalta olisin voinut sanoa siitä myöhemminkin, mutta jälkkäri oli niin hyvää, että päätin syödä sen. Joten mitäpä turhaan kiukuttelemaan.

Ravintolan ruokasali oli ihan kiva, joskin kulunut ja.. niin "aaltomainen". Itse en kuulu Aalto-faneihin, joten mielestäni 70-luvun tyyliin sisustettu ruokasali on nähnyt parhaat päivänsä jo 30-vuotta sitten.

Itse laittaisin tämän ravintolan kuitenkin ykköseksi erinomaisen palvelun ja ruoan mahtavan maun vuoksi. Jokaisen suomalaisen pitäisi mielestäni vierailla Savoyssa ainakin kerran elämässään.

***

Savoy is without a doubt the best restaurant in Finland. Personally, I'd ditch many of the restaurants from all those top 10 restaurants listings and replace them with Savoy. It really is the top restaurant. Savoy is, of course, much more pricy than for example the popular Farang but I have to say that it's well worth the money. The food tastes incredibly, the wines compliment the food like never before and the service is beyond excellent!

Gaijin & Farang

Tässä se nyt tulee. Kauan olen tätä pidätellyt, mutta nyt en enää pysty. Nyt täytyy kertoa oma, hieman massasta eriävä mielipiteeni.

Elokuussa 2011, blogin herran syntymäpäivänä päätimme vierailla paljon kehutussa Gaijinissa. Pöytävaraus oli aika helppo saada, vaikka turhan myöhään olinkin liikkeellä. Kokeilin aiemmin Demoa, mutta he olivat jo aikoja sitten täyteen bookattuja tuolle lauantaille. Katselin myös Oloa, mutta sen päätin skipata, koska päivänsankari oli siellä jo käynytkin. Chez Dominique taisi taas olla vielä kiinni kesän jäljiltä tai täyteen bookattu - en muista. Gaijiniin siis. Oli muutenkin kiva syödä vaihteeksi jotain aivan toiselta mantereelta kolmen viikon Italian matkan jälkeen,

Ruokasali vaikutti aluksi ihan viihtyisältä ja tyylikkäältä mustine seinineen, vaikka todella ahtaaltahan se näytti! Mitä enemmän väkeä ravintolaan saapui, sitä ahtaammaksi ja äänekkäämmäksi se kävi. Ei siis mikään ideaali paikka romanttiseen illanviettoon (tämän onneksi tiesin jo aiemminkin). Vaikka en yleensä välitä tungoksesta, niin onhan se inhottavaa, kun joudut puikkelehtimaan tuolien selkänojien ahtaista väleistä.

Otimme maistelumenun, joka osoittautui todella hyväksi. Annokset tulivat ehkä vähän turhan tiuhaan, mutta maut olivat ällistyttävän hyviä. Annosten koot olivat sopivia. Otin alkuun juomaksi Umeshua, johon ihastuin totaalisesti! En nyt lähde tässä erittelemään mitä söimme ja miltä se maistui, mutta ruoat olivat kyllä erittäin hyviä. Palvelu oli myös kaikin puolin hyvää.

Kokemus oli kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen, mutta ruokasalin ahtaus ja melu olivat ahdistavia. Olen aika nirso fine diningin suhteen, ja odotukseni ovat aina varsin korkealla ravintolan joka osa-aluetta kohtaan, joten tämä siis miinuksena Gaijinin kohdalla.

Talvella 2012 vierailimme vihdoin Farangissa.

Ensivaikutelma oli ristiriitainen. Mielestäni oli jotenkin mautonta, että takit ripustettiin naulakkoon samaan tyyliin kuin ala-asteella kaoottiseen kasaan sikin-sokin. Oli siis talvi ja naulakko pursusi paksuja takkeja, huiveja ja lakkeja. Huh, en tykännyt (ok, osaan toki olla hieman nirppanokka, mutta tässä tapauksessa mielestäni myös aiheesta).

Itse ruokasali on ymmärtääkseni saanut enemmänkin negatiivisia kommenteja, mutta itse pidin siitä kovasti! Rakastan korkeita ja avaria tiloja, eikä itseäni haitannut ollenkaan kaiku, jota niin monet ovat kritisoineet. Sali oli hieno!

Otimme tarjoilijan suositusten mukaisesti yhteensä varmaankin seitsemän eri ruokalajia jaettavaksi. Alku oli lupaava, annoksia saapui pikkuhiljaa, nautimme kaikessa rauhassa viinistä, juttelimme ja maistelimme ruokiamme. Pikkuhiljaa annoksia alkoi tulla yksi kerrallaan lisää. Ja lisää. Ja lisää. Lopulta pieni kahden hengen pöytämme oli täynnä lautasia ja kulhoja, ruoat jäähtyivät (sanovat he mitä tahansa, jotkut annokset eivät todellakaan olleet ollenkaan niin hyviä kylmänä!) ja koostumukset muutivat olemustaan. Myös tarjoilijamme vaihtui muutamaan otteeseen ja jokainen heistä kolmesta oli vähän pihalla.

Koko ruokailusta jäi fiilis, että kaikilla oli kiire. En halua syödä sotkuisessa pöydässä fine dining ravintolassa, en todellakaan! Oletan, että vaikka ruokia syödään ristiin ja samaan aikaan, pitää tarjoilija pöydän kuitenkin siistinä ja tuo annoksia sitä mukaa, kun pöydälle vapautuu tilaa. Pöytä oli siis ahdistavan täysi ja pettymys aika suuri. Ei ole mukavaa syödä, kun tuntuu ettei sinulle vain jää tilaa ruokailla rauhassa. Tai ehkäpä tämä on se suunta, jonne Björk kumppaneineen haluaa viedä Suomen ruokahifistelysceneä. Aika tylsää, kun kaikesta karsitaan se pienenpieni silver lining ja tyylikkyys.

Ruoka oli siis hyvää, mutta hyvää ruokaa saa myös 40€:lla ilman pöytävarausta. Ravintolat toimivat varmasti, jos ottaa maistelumenun, jolloin pieniä annoksia tuodaan pöytään yksitellen, mutta muuten en kyllä näihin uudelleen menisi. Tuolla maineella pitäisi pystyä tarjoamaan ruoan lisäksi myös viihtyisän ilmapiirin, erittäin ammattitaitoiset tarjoilijat ja mielellään myös eteispalvelun.

Ravintola Maharaja, Töölö

Bloggaukseni tuntuu jäävän pahasti kaiken muun jalkoihin, mutta eipä mitään, eihän tämä tästä mihinkään häviä. Ajattelin tässä taannoin alkaa kirjoitella myös lentokoneruoasta eräänlaisia arvosteluja. Täytyy myöntää, että olen yhtä hulluna lentokoneruokaan kuin lentämiseenkin enkä voisi koskaan kyllästyä kumpaankaan niistä. Blogin herra piti ideaani vähän vinksahtaneena ja luulen, että hänen (työ)matkoiltaan en tule arvosteluja saamaan. Hän ei siis ymmärrä alkuunkaan, kuinka odotan lentokoneruokaa aina vähintään yhtä paljon kuin itse lentoa. Seuraava (loma)matkamme on kesäkuussa, joten siihen asti täytyy odotella, ennen kuin pääsen jakamaan lentoherkuttelukokemuksiani. ;)

Eilen päädyimme vähän sattumalta teatteriin, jonka jälkeen olikin tietysti nälkä ja aloimme etsiä kotikulmiltamme jotain hyvää ravintolaa, joka olisi vielä siihen aikaan maanantai-illasta auki. Olemme ennekin tuskailleet ravintolojen aukioloaikojen kanssa esim. oopperan tai teatterin jälkeen arki-iltaisin. Kaikki nimittäin näyttävät sulkevan keittiönsä kello 23 aikaan, joten eipä siniä jää kauheasti aikaa herkutella.

Asumme siis Töölössä ja aivan kotikulmillamme onkin intialainen ravintola Maharaja, jossa käymme säännöllisesti,varmaankin 2-3 kertaa kuukaudessa. Maharaja sattuukin olemaan auki lähes päivittäin kello 24 asti! Paikan palvelu on aina ollut todella hyvää. Ruoka tulee nopeasti ja tarjoilijat ovat aidosti ystävällisiä. Ruoka itsessään on älyttömän herkullista, ehdottomasti parasta intialaista koko kaupungissa! Nykyään syömme molemmat saman annoksen eli prawn korman, jonka kanssa otamme myös Keema Naania. Ennen varsinaista ruokaa ravintolassa saa alkuun myös aika perus-salaattia, joka koostuu vihersalaatista, kurkusta ja tomaatista. En tiedä miksi, mutta himoitsen tätä yksinkertaista salaattiakin älyttömästi! Maharajan salaattikastikkeet ovat todella herkullisia!

Alku- ja jälkiruokia ei ole tullut kauheasti maisteltua, koska annokset ovat niin herkullisia ja niin suuria, että masuun ei kyllä mahdu enää muuta pääruoan jälkeen.

Teatteri-iltamme saikin siis todella kivan päätöksen ja Maharajassa tulee varmasti käytyä entistä useammin, nyt kun tiedämme sen olevan auki pitkeälle keskiyöhön.

Koska olen viime aikoina ollut taas yhteydessä hääsuunnittelijaamme, pyörivät hääjärjestelyt mielessä lähes koko ajan. Vaikka paketti alkaakin olla aika hyvin kasassa, täytyy meidän vielä miettiä mm. kukkia, lahjoja vieraille sekä tietysti sitä tärkeintä, eli ruokaa! Vaatteet olemme hankkineet jo molemmat ja blogin herrakin löysi Madridista aivan mielettömän puvun sekä kengät. Noudan hääpukuni toisen version perjantaina.

En malta odottaa häitämme. Enkä ole oikeastaan vielä tajunnut, että häämme ovat ihan oikeasti Italiassa. Kaipa sen sitten syksyllä ymmärtää =)

Tässä vielä kuva luostarista, jonka pihassa meidät vihitään. Olen miettynyt haluanko kukkia vihkimisen ajaksi pöydälle, enkä osaa päättää. Tuollaisessa ympäristössä kukat saattavat tosin vähän hukkua kaikkeen tuohon upeuteen.

Pizza, pizza! Pizza Roma!

Pizzan tekeminen oli ollut suunnitelmissa jo pitkään, mutta emme olleet vielä saaneet sitä aikaiseksi. Suurimpana syynä tähän varmaan pizzakiven puute.. noh, tuumasta toimeen ja Chez Mariukseen hankkimaan pizzakiveä, jonka blogin herra oli lukenut olevan paras.

Paras pizzakivi oli lukuisien kirjoitusten perusteella tanskalainen Bagesten. Hieman lisää googlausta ja sitten vain kauppaan kiveä hakemaan. Olemme itsekin olleet todella tyytyväisiä tähän tuotteeseen. Pohja oli ihanan rapea ja mukana tullut pizzalapio ihan kätevä. Mitäs sitä turhaan nöyristelemään.. pizza oli varmaan parasta ikinä!

Pizzakivi pitää lämmittää uunissa kunnolla, ennen kuin siihen laitetaan pizza päälle. Näin varmistetaan se, että pizza kypsyy tasaisesti. Laita pizza varovasti kivelle, sillä kiven olisi tarkoitus pysyä puhtaana täytteistä ja nesteistä. Muuten se halkeaa. Sitä ei myöskään saa pestä. Mustuneet läikät kuuluvat asiaan muutaman käyttökerran jälkeen. Lue lisää pizzakivivertailuista täältä:
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2203

Pizzapohja (joka osoittautui hyväksi parin kokeilun jälkeen)

Kolmelle pyöreälle pizzalle


150 g vehnäjauhoja
200g durumjauhoja
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä
2 1/4 dl 42-asteista vettä

Sekoitetaan jauhot, hiiva ja suola yhdessä kulhossa ja vesi sekä öljy toisessa. Kaadetaan vesi (ja öljy) jauhojen sekaan ja sekoitetaan. (Huom. kuivahiiva vaatii 42 asteista vettä.) Vaivaa taikinaa käsin n. kymmenen minuuttia. Laita korkeareunaiseen astiaan nousemaan n. tunniksi huoneenlämpöön. Peitä astia leivinliinalla.

Vaivaa taikinaa muutaman minuutin ajan (sen jälkeen, kun taikina on noussut). Jaa taikina kolmeen osaan ja kauli pyöreitä, ohuita pizzapohjia.

Blogin herra halusi mainittavan, että pohjan halkaisija on siis n. 25-30cm.

Alkuperäinen ohje löytyi Pastanjauhanaa blogista, mutta itse korvasimme 200g vehnäjauhoja durumjauhoilla, sillä olemme todenneet durumjauhojen sopivan pizzapohjiin erityisen hyvin. 

Itsetehty tomaattikastike pizzalle

Kolmelle tai neljälle pizzalle

800 g korkealaatuisia tomaatteja
pieni tölkki tomaattipyreetä
noin 1 dl basilikanlehtiä
2 valkosipulinkynttä pieninä palasina
1-2 rkl balsamico-viinietikkaa
1 rkl sokeria
suolaa

Kalttaa tomaatit eli tee tomaattien pohjaan n. 2 cm ristiviilto ja laita ne kiehuvaan veteen muutamaksi minuutiksi. Poista tomaatit, kun kuori alkaa rypistyä/irrota. Reikäkauha sopii tähän tarkoitukseen mainiosti. Jäähdytä hieman ja irrota kuori. Leikkaa tomaatit puoliksi ja poista kova sisus.

Soseuta tomaatit sosenuijalla. Soseesta on vaikea saada tasaista ja pehmeää, joten siihen jää väkisinkin kovempia paloja. Tämä on ihan ok, koska seos soseutetaan kuitenkin myös sauvasekoittimella. Valuta ylimääräinen neste (n. 10-15 min, sekoittele välillä). Ota sose tomaatinpaloineen talteen samoin kuin valunut mehu erillisiin astioihin. Mehun voit laittaa jääkaappiin, sitä ei välttämättä tarvita ollenkaan.

Soseuta tomaattisoseseos tomaatinpaloineen tasaiseksi massaksi sauvasekoittimella tai vastaavalla. Sosetta tulee aika vähän, n. 1,5 dl.

Kuumenna pannulla hieman oliiviöljyä ja kuullota valkosipulinpalaset. Lisää tomaattisose. Kuumenna keskilämmöllä hetki ja lisää tämän jälkeen tomaattipyree, sekoita ja anna muhia n. 20 min, kunnes seos alkaa olla puuromaista (ei liian vetelää). Lisää hienonnettu basilika, sokeri, suola ja balsamico. Tarkista maku. Anna muhia vielä 5-10 minuuttia. Kun kastike on valmis, laita se kulhossa sivuun odottamaan.

Roomalainen pizza (koska söimme tätä Roomassa, pizzeria Pizza Romassa. Tässä vähän paranneltu versio)

Tässä pizzassa on aika vähän juustoa. Ja hyvä niin, koska muut maut pääsevät todella kivasti esiin. Vuohengouda tuo mukavaa pehmeyttä makuun.

Pohja yllä olevan ohjeen mukaan.

1 dl hyvälaatuista parmesania
0,5 dl vuohengoudaa
4 - 5 siivua parmankinkkua
2 buffalomozzarella viipaloituna
valkosipulia
500 g rucolaa
balsamicoviinietikkaa tai -kastiketta

Levitä pohjalle tomaattikastiketta tasaisesti. Tämän jälkeen ripottele päälle ohuelti parmesania ja vuohengoudaa. Asettele seuraavaksi parmankinkkusiivut sellaisinaan. Ripottele päälle halutessasi myös valkosipulia.


Paista 225 asteessa noin seitsemän minuuttia, jonka jälkeen lisää yhden buffalomozzarellan siivut (säästä toinen pallo myöhempään). Paista vielä n. 5-7 min, kunnes pohja on rapea ja juusto hieman sulanut. Buffalomozzarellaa ei kannata paistaa liikaa, koska sen raikkaus ja maku häviää muuten.


Nosta pizza uunista ja anna sen levätä pari minuuuttia.

Juuri ennen tarjoilua laita päälle reilu kasa rucolaa sekä siivutettua buffalomozzarellaa. Lorauta päälle myös balsamicoviinietikkaa tai - kastiketta.



Pizza Roma sijaitsee ihanassa Trasteveren kaupunginosassa Roomassa, osoitteessa Piazza San Cosimato 48. Google maps. Miljöö, palvelu ja ennen kaikkea ruoka olivat kaikki mahtavia! Söimme täällä pariin otteeseen mm. rucolapizzaa, pasta all'amatricianaa sekä hummeripastaa. Taisimme jotain alkuruokiakin kyllä maistella, mutta en enää muista mitä.

Museotavaraa Victor Emanuel monumentin museossa / Pieces at Victor Emanuel monuments museum.

Italia-hulluuteni alkaa saamaan aika valtavat mittasuhteet. Tähän suureen faniuteen minut on opettanut, kukas muukaan kuin blogin herra. Italiassa yhdistyy kaikki,  mitä voin vain kaivata. Italian ruokakulttuuri ja Italiasta tulevat tuotteet (oliivi- ja muut öljyt, viinit, vihannekset, myös tietysti vaatteet yms.), se ihana kieli, ikivanha kulttuuri, mieletön historia, ilmasto, ihanat ihmiset... siellä on jopa tulivuoria! Siellä on siis kaikkea, mihin olen aivan hulluna - ja kaikki yhdessä ainoassa maassa tässä ihan lähellä.

Tämä kappale saa minut johonkin epämääräiseen hurmioon. Italian kieli kuulostaa niin ihanalta ja pidän erityisesti Tizianon selkeästä artikuloinnista.

Finally we got ourselves together and baked a pizza basically from scratch. We even made the tomato sauce ourselves. So here's a few tips and recipes, not to forget a wonderful pizza restaurant we found in Rome. It was definitely the best pizza ever ..until now, that is ;)

First you need a good pizza stone which turned out to be Danish Bagesten stone we got from Chez Marius on Fredrikinkatu. We did quite a lot of googling after picking this and we have been very happy with it. The crust and the bottom were so nice and crispy! You try it once and will never stop using it.

Pizza base 

Three round pizzas

150 g wheat flour
200 g durum flour
1 bag of dried yeast
1 tsp salt
2 tbsp olive oil
2 1/4 dl 42-degree water

Mix flour, yeast and salt in one bowl and water with oil in another. Add water with oil to the flour and yeast (the water must be 42 degrees celsius) ja mix it all together. Then take the dough and work the rest of the flour in with your clean, flour-dusted hands. Knead until you have a smooth, springy dough.

Place the ball of dough in a large bowl. Cover the bowl with a cloth and place in a warm room for about an hour until the dough has doubled in size.

Then take the dought, work it for a while and divide it in three. Roll out pizza bases in nice, thin rounds.

Picture from: http://tomatoesweb.com/

Tomato sauce for pizza

For three or four pizza's

800 g  best tomatoes

Small can of tomato puree (50g)

1 dl basil leaves

2 garlic gloves

1-2 tbsp balsamic vinegar

1 tbsp sugar

salt

Scald, peel and mash tomatoes roughly, don't forget to remove the hard center. Drain the juice from the rough mash. Puree the mash until it's soft and even. There's only going to be about one cup of tomato puree.


Heat some olive oil on pan and add finely chopped garlic. Add tomato mash. Fry on medium heat for a while and add also tomato puree, simmer for about 20 minutes on low heat until it starts to thicken. Then add chopped basil, sugar, salt and balsamic vinegar. Check the taste at this point. Simmer lightly for another 5-10 minutes. Remove from heat and put away to rest and cool down. 

Roman pizza (because we ate it in Rome, at Pizza Roma. This is slightly better version even though the original was extraordinary, too!)

We went low on cheese because the taste of other ingredients has to come out strong.

Make the base as described above.

1 dl very good parmesan cheese

0,5 dl goat gouda cheese

4 - 5 slices of parma ham

2 whole buffalomozzarellas (sliced)

garlic

500 g rucola

Balsamic vinegar or balsamic vinegar dressing

Cover the base with tomato sauce and add parmesan and gouda cheese. Add parma ham and if you like, also garlic.

Bake in 225 degrees for about 7 minutes, then add buffalo mozzarella slices from one ball. Bake for another 5-7 minutes until the crust look crispy and mozzarella has melted a little. Don't let the buffalo mozzarella melt too much.

Remove pizza from oven and let it rest for a couple of minutes.

Add rucola and sliced mozzarella with balsamic vinegar just before serving.

Pizza Roma is located in wonderful Trastevere in Rome at Piazza San Cosimato 48. The pizzas and pastas there are absolutely to die for!

Herkuttelua Tallinnassa 2011 | Wine and dine in Tallinn

Vietimme juuri pitkän viikonlopun Tallinnassa ja pääsimme kokeilemaan yhtä Eestin parhaista ravintoloista, ravintola Bordoo'ta. Ajattelinkin avata hieman ainakin meidän puolesta hyväksi todettuja ravintoloita, kahviloita ja baareja. Ravintolat ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä, kaikki tosin keskustassa.

We just spent a long weekend in Tallinn and got to try one of the best restaurants in Tallinn. So here's a little introduction of the restaurant's, bar's and cafe's we've found good. List is not in any particular order, all of these are in city centre.


Von Krahl - Baar
Rataskaevu 10/12, Vanhankaupungin raatihuoneentorilta ehkä n. 100m. / About 100m from Town Hall Square (Old town)
Avoinna / Open 12-01 (pe-la 03.00 asti)

Von Krahlin baari on päiväsaikaan yleensä aika hiljainen ja hämyinen. Sopii siis rentoihin chillailupäiviin mainiosti! Rento ja kiireetön asenne kannattaa ottaa siitäkin syystä, että baarin palvelu on toivottoman hidasta.

Von Krahl on Tallinnassa todella legendaarinen baari, joka on toiminut vuodesta 1992 lähtien. Paikka onkin vaihtanut ilmettä muutamaan kertaan vuosien saatossa (itse olen vieraillut siellä vuodesta 1999 lähtien), mutta sama tyyli on pysynyt vuodesta toiseen.
Rentouden lisäksi pidän baarista, koska se on yksi harvoista paikoista, joissa saa oikeasti hyvin tehtyä eestiläisvaikutteista venäläistä perusruokaa, kuten tattaripuuroa ja täytettyjä lettuja - pekonin kera! Nam!
Hinta-laatu -suhde on kerrassaan mainio ja paikka onkin hyvin edullinen.

Von Krahl is a legendary bar in the old town. It was established in 1992 and still going strong. During daytime bar is usually quiet and a little shady maybe with it's low-key lighting. However, that's what makes it so good for those relaxed chill out afternoons. Relaxed attitude is useful also because the service there is veery slow.

The food at Von Krahl is simple and delicious. It's one of the rare places where you can still get buckwheat with bacon and sour cream or pancakes stuffed with minced meat. Yum! The place is also very affordable.

Tattaripuuroa pekonin ja smetanan kera / Buckwheat with bacon and sour cream

Perunamuusia pekonin ja sipulin kera sekä jauhelihatäytteisiä lettuja.

Mashed potatoes with bacon and onion. Pancakes stuffed with minced meat.

Silk Sushi Bar 

Viru Keskus: Viru väljak 4/6

Keskustan ja Kadriorgin välissä / In between city centre and Kadriorg, near university of Tallinn: Narva mnt. 15

Vanhakaupunki  Old town: Kullassepa 4

Rocca al Mare: Paldiski mnt. 102

Toisena mieleeni tuli sushiravintola Silk, joita löytyy Tallinnasta nykyään neljä. Paikan Sushit ovat oikeasti hyviä ja juuri sopivan kokoisia. Sushivalikoima on todella laaja, palvelu ihan hyvää ja tilat ainakin Viru Keskuksessa ja Narva mnt. 15:ssa aika kivat. Silkistä saa Sushia myös mukaan.

Paikan nettisivut ovat aika raivostuttavat musiikkeineen ja animaatioineen, mutta sushi taivaallista.

Silk is definitely the best sushi bar in town. There are four of these bars in Tallinn.
Sushi is very very good here and the pieces are fresh and just the perfect size! You can also have sushi to go.

The website is extremely annoying, though.

Image from: http://shinshu.fm/MHz/14.16/images/AB0E1kYV.jpg

Silk Viru Keskus

Image from: http://www.viroweb.com/sivut/silk/Silk_NarvaMnt1.jpg

Silk Narva mnt. 15 (keskustan ja Kadriorgin välissä, Tallinnan yliopiston vieressä)

Elevant
Vene 5, Vanhakaupunki
Avoinna/open 12-23

Elevant yhdistelee intialaisia mausteita mm. eestiläisiin raaka-aineisiin. Viimeksi söimme esimerkiksi intialaisin vaikuttein valmistettua villisikaa ja hapankaalia. Naan-leipä oli myös varsin omalaatuista (siis hyvällä tavalla). Palvelu oli erittäin hyvää ja ruoka tuli nopeasti, vaikka saavuttuamme tarjoilija varoittelikin mahdollisesta viiveestä. Ravintolassa on kaksi ruokasalia, jotka ovat ihanan persoonallisia. Seinillä olevat taulut ovat ihan huippuja. Himoitsen erityisesti riikinkukkotaulua!

Niin tuota hapankaalimainintaani ei kannata pelästyä. Blogin herra ei kyllä hapankaalia syö, mutta rullalla naan-leivän ja villisianlihan kanssa näytti maistuvan =)

Paperilautasliinat ja reiät rottinkinojatuolien käsinojissa toivat pientä miinusta.

Elevant is a fun and warm spirited Indian style restaurant in Tallinn. It's not the usual European Indian restaurant, though. This one actually mixes local ingredients with Indian spices, for example we recently ate sauerkraut and boar Indian style. The boy of the blog never eats sauerkraut but mixed with boar meat and stuffed into naan bread he was really enjoying it. :)

The service in this restaurant was very good. The food came fast, the waitress was professional and very polite. The music was nice. Dining rooms were decorated creatively, I especially loved the beautiful art work on walls.

Paper napkins and holes on the rattan arm chairs were  bit of disappointment.

Image from: www.elevant.ee

Kauniit, ruokasaliin johdattavat kierreportaat / Beautiful stairs leading to dining room

Image from: www.elevant.ee

Ruokasali

Bordoo
Pikk 71/Tolli 2, Satamanpuoleinen vanha kaupunki / Old Town (close to harbour)

Bordoo on erittäin tasokas fine dining -ravintola vanhassa kaupungissa The Three Sisters -hotellin yhteydessä. Ruokasali on todella tyylikäs, valoisa ja avara. Palvelu ensiluokkaista. Pitää todeta, että näin hyvää ja ammattitaitoista palvelua en olekaan aiemmin saanut - missään.

Ruoka oli erittäin hyvää, esillepano täydellistä! Muutama ruoka- ja esillepanoidea lähtikin sieltä mukaan.

Fine dining on Tallinnassa saman hintaista kuin Suomessa.

Bordoo is a very high-quality fine dining restaurant in Tallinn, it's part of The Three Sisters hotel. The dining room was stylish, light and spacious. Service was excellent - probably the best and the most professional ever.

Food was extremely good. Got some ideas to try later at home, too.

Fine dining in Tallinn is the same price as in Finland.

Image from: www.bordoo.ee

Reval Cafe

Revalin kahviloita löytyy ympäri kaupunkia, mm. kaksi Vanhasta kaupungista ja yksi Viru Keskuksesta.
Reval Cafe -ketju on siinä mielessä erilainen kahvilaketju, että sen kaikissa kahviloissa on omat ruokalistansa ja oma tyylinsä. Pääosin tyyli on siis sellainen kiva "kiviseinät yhdistettynä pehmeisiin sohviin". Kahviloita on Tallinnassa yhteensä kuusi.

Ai niin.. ne ruokalistat.. vaikka kyseessä on kahvila, löytyy listalta muutakin kuin kahvia ja pullaa. Pikkupurtavat, pastat, jälkiruoat ja muut ruokalajit ovat herkullisia! Plussana vielä se, että eurooppalaiseen tyyliin Tallinnan kahviloissa on A-oikeudet, eli sieltä saa viiniäkin (ja muutakin tietysti). Jos jotain negatiivista pitää mainita niin yhden espresson latte kalvaa meitä Tallinnassakin.

There are several Reval Cafe's in Tallinn the nearest two city centre are two cafe's in Old Town and one in Viru Keskus. These cafe's are a part of a coffee chain but they are all quite unique with unique menu's also. Menu's include snacks, starters, pasta, desserts etc. and everything is truly tasty! A big plus is the fact that in Estonia cafe's can also serve alcohol so you can have wine here, too! The only negative side is the cafe latte, which also in Estonia, is made with one espresso. How lame.



Lounge 24
Radisson Blu -hotelli, Ravala Puiestee 3

Lounge24 on todellinen turistipaikka, onhan se Radisson Blu -hotellin yhteydessä, mutta näköalan ja yllättävän hyvien drinkkien vuoksi se pitää ehdottomasti mainita. Sitäpaitsi 24:ssa käy paikallisiakin. Joskus (etenkin kesällä, kun terassi on auki). Baarissa on myös vilttejä kesät-talvet. Palvelu on hyvää, mutta edelleen todella hidasta.

Lounge24 tekee ihan hyviä drinkkejä. En ole tästä ihan varma, mutta luulen ettei eestin baarimikoilta kauheasti vaadita mitään koulutusta ja siitä syystä drinkit ovat usein vähän mitä sattuu. 24:n drinkit ovat olleet ihan hyviä.
En ole itse täällä syönyt, mutta olen kuullut ruoan olevan varsin hyvää. Noh, ainakin tuollainen juustolautanen oli herkullinen viime vuonna joulun alla.

Lounge24 is on top of Radisson Blu hotel just across Kaubamaja in Tallinn city centre. Even though the bar is in a hotel, you can actually see locals there, too. The place is good for the incredible view over Tallinn. Also, the drinks are ok.

We have never eaten here but at least the cheese plate was good! I've heard that the food is supposed to be good.

Image from: http://www.wwtbaltic.com/images/hotels/1289856679Lounge%2024%202MB.JPG

Juustolautanen / Cheese plate 12.2010

Chocolats de Pierre

Vene 6, Vanha kaupunki / Old Town

De Pierre -kahviloita on Tallinnassa kaksi (kolmas Tartossa), Chocolats de Pierre ja Cafe Josephine. Me emme ole Josephinella käyneet, joten pitäydymme Chocolats de Pierressä. 

Tämän herkkukahvilan ohittaa helposti, joten kannattaa olla tarkkana. Pienen porttikongin kautta pääsee ihanalle sisäpihalle, joka alkaa olla tunnelmaltaan lähes itse kahvilan veroinen. Kahvila itsessään on ranskalaistyylinen, vanhanaikainen ja vähän kaoottinen. Hämärät lamput, matot, verhot, kynttilät, kristallit ja koriste-esineet täyttävät pienen tilan sympaattisesti. Kahvila on talvella erityisen tunnelmallinen. Palvelu on hyvää ja nopeaa.

Ja ne herkut.... mmm!

There are two De Pierre cafe's in Tallinn (and one in Tartu); Chocolats de Pierre and Cafe Josephine. We've only been to Chocolat's de Pierre so let's concentrate on that.

It's easy to miss this gem because you have to walk through a gateway and it's a little hidden. However, once you see the yard you know you've arrived to the right place. The cafe is so unique, beautiful, tiny, clutered and adorable french style chocolaterie. It's even more beautiful during the winter! Service was good and fast.

And the delicacies... mmm!

Ja muutama maininta vähän muistakin paikoista / Few words about other places, too.

African Kitchen saattaa vaikuttaa houkuttelevalta, mutta todellisuudessa vain alkuruoat ovat hyviä. Pääruoat muistuttavat oikeasti purkkiruoan ja koiranruoan sekoitusta. Maut samaa luokkaa. Palvelu äärimmäisen hidasta.

African Kitchen is not really worth the visit. The snacks and starters are good but the main course is like dog food. It was horrible. Also the service was probably the slowest in the city.

Peppersack tarjoaa hyvää ja maukasta ruokaa. Tilat hauskat, perinteikkäät ja noudattavat koko vanhankaupungin aikakausien tyyliä. Paikka on yleensä todella täynnä turisteja ja edes pöytävaraus ei nopeuta pöydän saamista (!?). Itse viimeksi odotimme pöytään ohjausta yli 15 min, jonka jälkeen lähdimme. Kukaan ei siis tullut edes kertomaan tai kysymään tilannetta. Kun itse käännyimme tarjoilijan puoleen kommentoi hän ettei tiedä tilannetta, koska varausvihkonen on esimiehellä ja hän tulee "pian" (pian oli siis tuo meidän reilu 15min ja jo ennen meitä siellä oli asiakkaita odottamassa varattua pöytäänsä). Jos kuitenkin onnistut saamaan pöydän niin ruoka on kyllä hyvää.

Peppersack is for tourists. I mean the food is good but the atmosphere and everything is very fake. Also, it doesn't make things any faster if you make a table reservation because it doesn't seem to have any importance there. We once stood there, waiting in line, for over 15 minutes and no one did anything. There was a long line of people with reservations and waitresses didn't seem to care. Well, if you manage to get a table, the food is good.

C'est La Vie kahvila on sisustettu 50-luvun tyyliin. Paikan leivokset ja kakut ovat todella hyviä, myös palvelu toimii! C'est La Vie'lla on myös ravintola, jota emme ole ehtineet vielä kokeilla. http://cestlavie.ee/

C'est La Vie is a wonderful cafe in 50's style. The cakes and pastries are incredible! Also the service is good. There's also a restaurant down stairs but we've never been there - yet.

Clazz on ravintola/yökerho, joka soittaa pääasiassa loungea, jazzia ja bluesia. Paikka on todella kiva ja tyylikäs, asiakaskunta aika kansainvälistä, pääasiassa kolmenkympin kieppeillä olevia aikuisia. Tämä on blogin tytöt ehdoton suosikki Tallinnan yöelämässä ja kyllä blogin herrakin siitä pitää. Me emme tosin ole mitään kovia bilettäjiä, joten paikan rento viininnautiskelu&chillailufiilis sopii meille mainosti.  www.clazz.ee

Clazz is a restaurant/night club playing lounge, jazz and blues. The place is really nice and clientele consists of international young adults in their 30's. This is a really good place for some music and chill out type night out.