Eestin Herkut on nimellään aiheuttanut varmasti monta huvittunutta hymyä. Herkkujahan sieltä saakin. Tässä muutama henkilökohtainen suosikkini, joita kannattaa kokeilla!
Provansaal Majonees on maistunut samalta jo varmaan vuosikymmenen. Ja hyvä niin! Pidän eestiläisestä majoneesista suomalaista versiota parempana, koska se maistuu kevyemmältä ja sen koostumus on juoksevampi. Tätä voi laittaa ihan joka paikkaan, vaikkapa leivälle tomaatin ja ketsupin kera. Joskus, kun en muuta keksi, keitän riisiä tai pastaa ja syön ne majoneesi ja ketsupin kera. Namnam.
Kohukesed, joiden suora käännös olisi kai rahkaset, olivat (ja ovat yhä!) suurta herkkua lapsuudessani. Kyseessä on siis suklaakuorrutettu rahkapötkylä. Kohukesia on saatavilla myös maustettuna ja erilaisilla täytteillä esim. karpalo- tai mustikkahillolla. Latvialaiset Karums-nimiset rahkapötkylät ovat koostumukseltaan kermaisempia ja makeampia - joidenkin rahka maustettu esim. toffeella (eivät siis ollenkaan yhtä hyviä kuin eestiläiset).
Eestiläinen smetana eli hapukoor (hapankerma) on ihan erilaista kuin suomalainen. Eestiläisen koostumus on pehmeämpi, juoksevampi, väri valkoisempi ja maku raikkaampi. Suomessa valmistetuista smetanoista jo aiemminkin hehkuttamani Deliciestin smetana on oikeastaan täysin samanlaista kuin eestiläinen. Smetanaakin voi syödä ihan kaiken kanssa, esimerkiksi lettujen, salaatin, keittojen, perunoiden, pastan, riisin... yms yms. IHAN KAIKEN kanssa :)
Vaikka venäläinen mummoni ja isäni olivat huipputaitavia kokkeja, ja molempien bravuurina oli borschkeitto, en ole itse edelleenkään saanut aikaiseksi tätä herkkua. Joudun siis tyytymään tähän purkkiversioon. Nyt kun tarkemmin ajattelen, en todellakaan ymmärrä kuinka en ole vieläkään tätä itse tehnyt.... suorituspaineita todennäköisesti =) Onneksi isoisäni tekee myös erittäin hyvää borschia, joten pelkkään purkkiruokaan ei joudu turvautumaan. Kuitenkin Suomessa syön siis tätä. Se näyttää pahalta ja haisee hassulta, mutta mielestäni tämä on kyllä ihan syötävää. Borschia (kuten kaikkea muutakin) syödään runsaan smetanan kera.
Borschin alle kuuluu muuten juoda shotti tai oikeastaan 100 grammaa vodkaa, koska se kuulemma - ja ihan oikeastikin tuo keitosta parhaiten sen maut esiin. Täytyy myöntää, että se myös toimii!
Kannattaa muuten olla tarkkana, ettet nappaa pakaste-altaasta mukaasi varenikeja, jotka näyttävät kyllä pelmeneiltä, mutta joiden täytteenä on rahkaa. "Vareniki" on siis venäläinen, rahkatäytteinen nyytti (täytteitä voi kai olla muitakin).
Suunnittelen jo pidemmän aikaa tarjoilevani pelmenejä sämpyläkupista. Söin tällaisen annoksen muutama vuosi sitten herkkusienikastikkeen kera ja oli muuten hyvää!
Eestin Herkut -kauppoja löytyy Pasiltasta, Vuosaaresta ja Kontulasta. Itse olen käynyt vain Pasilan kaupassa. Kallion Eestin Herkut on tainnut lopettaa.
http://www.eestinherkut.fi/
Pääkaupunkiseudulta (ja muualtakin Suomesta) löytyy myös muita kauppoja, jotka myyvät eestiläisiä elintarvikkeita.
Seuraavalla Tallinnan-reissulla on tarkoitus ehtiä vierailla ravintola Fahlessa, jota kollegani suositteli, sekä ravintola Ö:ssä. Emme taida silloin molempiin ehtiä, mutta jospa edes toiseen pääsisi papan borschin maistelun jälkeen.
Etsin jo pitkään myös eestiläisen leipäkeiton (leivasupp) ohjetta. Joten jos sinulta sellainen löytyy niin vinkkaa ihmeessä minullekin.
Provansaal Majonees on maistunut samalta jo varmaan vuosikymmenen. Ja hyvä niin! Pidän eestiläisestä majoneesista suomalaista versiota parempana, koska se maistuu kevyemmältä ja sen koostumus on juoksevampi. Tätä voi laittaa ihan joka paikkaan, vaikkapa leivälle tomaatin ja ketsupin kera. Joskus, kun en muuta keksi, keitän riisiä tai pastaa ja syön ne majoneesi ja ketsupin kera. Namnam.
Kohukesed, joiden suora käännös olisi kai rahkaset, olivat (ja ovat yhä!) suurta herkkua lapsuudessani. Kyseessä on siis suklaakuorrutettu rahkapötkylä. Kohukesia on saatavilla myös maustettuna ja erilaisilla täytteillä esim. karpalo- tai mustikkahillolla. Latvialaiset Karums-nimiset rahkapötkylät ovat koostumukseltaan kermaisempia ja makeampia - joidenkin rahka maustettu esim. toffeella (eivät siis ollenkaan yhtä hyviä kuin eestiläiset).
Eestiläinen smetana eli hapukoor (hapankerma) on ihan erilaista kuin suomalainen. Eestiläisen koostumus on pehmeämpi, juoksevampi, väri valkoisempi ja maku raikkaampi. Suomessa valmistetuista smetanoista jo aiemminkin hehkuttamani Deliciestin smetana on oikeastaan täysin samanlaista kuin eestiläinen. Smetanaakin voi syödä ihan kaiken kanssa, esimerkiksi lettujen, salaatin, keittojen, perunoiden, pastan, riisin... yms yms. IHAN KAIKEN kanssa :)
Vaikka venäläinen mummoni ja isäni olivat huipputaitavia kokkeja, ja molempien bravuurina oli borschkeitto, en ole itse edelleenkään saanut aikaiseksi tätä herkkua. Joudun siis tyytymään tähän purkkiversioon. Nyt kun tarkemmin ajattelen, en todellakaan ymmärrä kuinka en ole vieläkään tätä itse tehnyt.... suorituspaineita todennäköisesti =) Onneksi isoisäni tekee myös erittäin hyvää borschia, joten pelkkään purkkiruokaan ei joudu turvautumaan. Kuitenkin Suomessa syön siis tätä. Se näyttää pahalta ja haisee hassulta, mutta mielestäni tämä on kyllä ihan syötävää. Borschia (kuten kaikkea muutakin) syödään runsaan smetanan kera.
Borschin alle kuuluu muuten juoda shotti tai oikeastaan 100 grammaa vodkaa, koska se kuulemma - ja ihan oikeastikin tuo keitosta parhaiten sen maut esiin. Täytyy myöntää, että se myös toimii!
Pelmenejä syödään Eestissä aika paljon ja lähes jokainen perusravintola, -baari ja -kahvila myyvät näitä hyvin edulliseen hintaan. Pealinna Pelmeenid (pääkaupungin pelmeenit) ovat mielestäni yhdet parhaista, mutta Eestin Herkusta näitä saa aika harvoin. Toiset todella hyvät ovat Elvaco pelmenit, joita saa isommista ruokakaupoista pakastealtaasta. Myös smetananvalmistaja Deliciest valmistaa myös pelmenejä, mutta näitä en ole vielä ehtinyt maistaa. Eestissä ravintoloissa pelmenejä saa yleensä paistettuna, mutta jos teet niitä tise niin helpoin tapa on ehdottomasti keittää. Paistetut ovat tosin parempia. Suomessa olen syönyt pelmenejä sekä Blinissä että Pelmenissä (molemmat Kallio/Vallila akselilla ja niissä pelmenejä saa keitettynä).
Kannattaa muuten olla tarkkana, ettet nappaa pakaste-altaasta mukaasi varenikeja, jotka näyttävät kyllä pelmeneiltä, mutta joiden täytteenä on rahkaa. "Vareniki" on siis venäläinen, rahkatäytteinen nyytti (täytteitä voi kai olla muitakin).
Suunnittelen jo pidemmän aikaa tarjoilevani pelmenejä sämpyläkupista. Söin tällaisen annoksen muutama vuosi sitten herkkusienikastikkeen kera ja oli muuten hyvää!
Eestin Herkut -kauppoja löytyy Pasiltasta, Vuosaaresta ja Kontulasta. Itse olen käynyt vain Pasilan kaupassa. Kallion Eestin Herkut on tainnut lopettaa.
http://www.eestinherkut.fi/
Pääkaupunkiseudulta (ja muualtakin Suomesta) löytyy myös muita kauppoja, jotka myyvät eestiläisiä elintarvikkeita.
Seuraavalla Tallinnan-reissulla on tarkoitus ehtiä vierailla ravintola Fahlessa, jota kollegani suositteli, sekä ravintola Ö:ssä. Emme taida silloin molempiin ehtiä, mutta jospa edes toiseen pääsisi papan borschin maistelun jälkeen.
80-vuotiaan isoisäni tekemää huippuhyvää borschia.
Etsin jo pitkään myös eestiläisen leipäkeiton (leivasupp) ohjetta. Joten jos sinulta sellainen löytyy niin vinkkaa ihmeessä minullekin.