Tuesday, March 27, 2012

Chili-suklaa pannacotta | Chili-Chocolate Pannacotta

Tykkään kutsua meille ystäviä, sukulaisia ja tuttuja syömään. Erityisesti pidän siitä, että saan yllättää ruokailijoita jollain kivoilla jujuilla, joita he eivät välttämättä ole aiemmin kokeilleet. Tämä chilin ja suklaan yhdistäminen on aika vanha juttu, mutta tiesin että viimekertaiset vieraamme eivät olleet sitä ainakaan tässä muodossa syöneet.

Chili-sukaa pannacotta löytyi Soppakellarista. Ohje oli muuten todella hyvä, mutta muokkaisin sitä jatkossa puolittamalla annoskoot, koska suklaa, chili ja kerma ovat yhdessä niin tuhteja, että noin yhden desin annos riittäisi mainiosti! Koska olen itse tottunut tekemään vähän kiinteämpää pannacottaa niin tähän lisäisin myös 1-2 liivatelehteä. Alkuperäinen koostumus oli aika vanukasmainen. Tämä onkin sitten jo niin makuasia, että kannattaa varmaan kokeilla sekä kolmella että viidellä liivatelehdellä ;)

Chili-suklaa pannacotta koristeltuna suklaarouheella sekä kultahipuilla. Koristseluun käytin punaisen Royal-patukan suklaata.

Chili-suklaa pannacotta

6-8 annosta
3 dl kuohukermaa
3 dl täysmaitoa
4-5 liivatelehteä
3 tl sokeria
1tl jauhettua vaniljaa
180 g tummaa 70% suklaata
chiliä maun mukaan (itse käytin jopa 3 tl)


Koristeeksi suklaarouhetta.

Liota liivatteita runsaassa kylmässä vedessä n. 10 min. Laita sitten kerma, paloiteltu suklaa, chili, sokeri ja vanilja paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna varovasti kiehuvaksi, muista hämmennellä ahkerasti. Mausta seosta ja lisää chiliä, jos haluat tulisempaa. Liota kuivaksi puristetut liivatteet kerma-suklaa seokseen, sekoita hyvin. Jäähdytä esihauteessa koko ajan sekoittaen.


Kaada seos siivilän läpi annoskulhoihin ja kelmuta. Anna jähmettyä jääkaapissa n. 4 tuntia. Koristele pinta suklaarouheella.



Chili-chocolate Pannacotta


For 6-8

3 dl double cream
3 dl milk
4-5 gelatin leaves
3 tsp  sugar
1 tsp grounded vanilla
180 g dark 70% chocolate
chili (I used 3 tsp which was quite a lot but not too much)

Decorate with chocolate chips.

Soak gelatin leaves for about 10 minutes in gold water. Put cream, chocolate pieces, chili, sugar and vanilla to boiling pot and heat until it boils gently while whisking continuously. Add chili. Add also gelatin leaves and toss them around a little until they melt completely. Devide pannacotta in 6-8 glasses or desert molds and put away to fridge for about four hours. Decorate with chocolate chips.




Monday, March 26, 2012

Munakoiso-tomaattipasta | Pasta with aubergine and tomato

Tämä pasta syntyi vahingossa. Jääkaappiin oli melkein unohtunut yksi munakoiso viikon takaisesta pizzanpaistosta (jolloin siis unohdimme käyttää munakoisoa). Mietimme millaisen pastan tästä saisi aikaiseksi ja vilkaisin Jamie Oliverin pastaohjeita, joita selaillessa nappasin meidän pastaamme mukaan myös tomaattia ja mascarponejuustoa. Mascarponen voi toki jättää pois. Itse pastataikinan maustoimme basilikalla.

Pastan teosta voit lukea lisää täältä. Basilikalla maustettu pasta tehdään muuten tuon tavallisen pastataikinan ohjeen mukaan, mutta siihen lisätään vielä basilikatahnaa.


Basilikatahna


pari kourallista pestyjä, isoja basilikanlehtiä
2 rkl oliiviöljyä


Soseuta basilika ja oliiviöljy keskenään. Lisää tahna jauhojen ja munien joukoon juuri ennen kuin alat sekoittelemaan. Voit lisätä jauhoja n. 0,5 dl verran, jotta taikinasta ei tule liian pehmeää.



Tomaatti-munakoisopasta

Neljälle

200 g:n pastataikinasta tehtyä tagliatelleä, jossa mukana basilikaa. Tästä taikinasta saimme syödäksemme kahdeksi päiväksi, joten riittää enemmän kuin hyvin neljälle herkuttelijalle. 

2 munakoisoa
4 tomaattia
kourallinen basilikaa
1-2 valkosipulinkynttä
4 rkl mascarponejuustoa
oliiviöljyä
parmesanjuustoa maun mukaan
(vuohengoudaa)

Viipaloi munakoisot n. 0,5 cm paksuisiksi paloiksi ja itketä niitä suolattuna pellillä n. 30 min. Pyyhi neste noin puolen tunnin kuluttua ja lisää pellille myös tomaatinpalat. Vihannekset voivat olla sikinsokin päällekäin, koska tämän määrä tekee hieman tiukkaa yhdelle pellille. Paista vihanneksia uunissa grillivastusten alla n. 10-20min. Puolessa välissä kannattaa sekoitella vähän, jotta ruskistuvat joka puolelta.

Keitä ja valuta pasta. Laita pasta takaisin kattilaan ja lisää mukaan myös kauniisti ruskistuneet munakoisot, tomaatit, puristettu valkosipuli ja loraus oliiviöljyä. Sekoita hyvin. 

Tarjoiluvaiheessa nosta nokare mascarponea pastan keskelle, jossa se ikään kuin sulaa hieman. Ripottele päälle parmesania (vuohengoudaa) ja basilikaa.

 

Pasta with aubergine and tomato

For four

200 g of pasta (pasta dought)

2 aubergines
4 tomatos
handful of basil
1-2 gloves of garlic
4 tbsp mascarpone cheese
olive oil
parmesan cheese
(goat gouda cheese)


Slice aubergines (one slice about 0,5 cms) and place them on cooking tray. Sprinkle with salt and let the salt absorbe the extra liquids for about 30 minutes. Wipe off the liquids and add sliced tomatos also on the tray. Cook for about 10-20 minutes in 250 degrees. Don't forget to toss them around in the middle of cooking.

Boil and drain pasta and put it back to the boiling pot. Add also golden brown aubergines and tomatos, garlic and some olive oil. Mix it all together.

Serve with a spoonful of mascarpone cream in the middle. Sprinkle with parmesan, gouda and basil.


Sunday, March 25, 2012

Pizza, pizza! Pizza Roma!

Pizzan tekeminen oli ollut suunnitelmissa jo pitkään, mutta emme olleet vielä saaneet sitä aikaiseksi. Suurimpana syynä tähän varmaan pizzakiven puute.. noh, tuumasta toimeen ja Chez Mariukseen hankkimaan pizzakiveä, jonka blogin herra oli lukenut olevan paras.

Paras pizzakivi oli lukuisien kirjoitusten perusteella tanskalainen Bagesten. Hieman lisää googlausta ja sitten vain kauppaan kiveä hakemaan. Olemme itsekin olleet todella tyytyväisiä tähän tuotteeseen. Pohja oli ihanan rapea ja mukana tullut pizzalapio ihan kätevä. Mitäs sitä turhaan nöyristelemään.. pizza oli varmaan parasta ikinä!

Pizzakivi pitää lämmittää uunissa kunnolla, ennen kuin siihen laitetaan pizza päälle. Näin varmistetaan se, että pizza kypsyy tasaisesti. Laita pizza varovasti kivelle, sillä kiven olisi tarkoitus pysyä puhtaana täytteistä ja nesteistä. Muuten se halkeaa. Sitä ei myöskään saa pestä. Mustuneet läikät kuuluvat asiaan muutaman käyttökerran jälkeen. Lue lisää pizzakivivertailuista täältä:
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2203




Pizzapohja (joka osoittautui hyväksi parin kokeilun jälkeen)

Kolmelle pyöreälle pizzalle


150 g vehnäjauhoja
200g durumjauhoja
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä
2 1/4 dl 42-asteista vettä


Sekoitetaan jauhot, hiiva ja suola yhdessä kulhossa ja vesi sekä öljy toisessa. Kaadetaan vesi (ja öljy) jauhojen sekaan ja sekoitetaan. (Huom. kuivahiiva vaatii 42 asteista vettä.) Vaivaa taikinaa käsin n. kymmenen minuuttia. Laita korkeareunaiseen astiaan nousemaan n. tunniksi huoneenlämpöön. Peitä astia leivinliinalla.

Vaivaa taikinaa muutaman minuutin ajan (sen jälkeen, kun taikina on noussut). Jaa taikina kolmeen osaan ja kauli pyöreitä, ohuita pizzapohjia.

Blogin herra halusi mainittavan, että pohjan halkaisija on siis n. 25-30cm.

Alkuperäinen ohje löytyi Pastanjauhanaa blogista, mutta itse korvasimme 200g vehnäjauhoja durumjauhoilla, sillä olemme todenneet durumjauhojen sopivan pizzapohjiin erityisen hyvin. 




Itsetehty tomaattikastike pizzalle

Kolmelle tai neljälle pizzalle

800 g korkealaatuisia tomaatteja
pieni tölkki tomaattipyreetä
noin 1 dl basilikanlehtiä
2 valkosipulinkynttä pieninä palasina
1-2 rkl balsamico-viinietikkaa
1 rkl sokeria
suolaa

Kalttaa tomaatit eli tee tomaattien pohjaan n. 2 cm ristiviilto ja laita ne kiehuvaan veteen muutamaksi minuutiksi. Poista tomaatit, kun kuori alkaa rypistyä/irrota. Reikäkauha sopii tähän tarkoitukseen mainiosti. Jäähdytä hieman ja irrota kuori. Leikkaa tomaatit puoliksi ja poista kova sisus.

Soseuta tomaatit sosenuijalla. Soseesta on vaikea saada tasaista ja pehmeää, joten siihen jää väkisinkin kovempia paloja. Tämä on ihan ok, koska seos soseutetaan kuitenkin myös sauvasekoittimella. Valuta ylimääräinen neste (n. 10-15 min, sekoittele välillä). Ota sose tomaatinpaloineen talteen samoin kuin valunut mehu erillisiin astioihin. Mehun voit laittaa jääkaappiin, sitä ei välttämättä tarvita ollenkaan.

Soseuta tomaattisoseseos tomaatinpaloineen tasaiseksi massaksi sauvasekoittimella tai vastaavalla. Sosetta tulee aika vähän, n. 1,5 dl.

Kuumenna pannulla hieman oliiviöljyä ja kuullota valkosipulinpalaset. Lisää tomaattisose. Kuumenna keskilämmöllä hetki ja lisää tämän jälkeen tomaattipyree, sekoita ja anna muhia n. 20 min, kunnes seos alkaa olla puuromaista (ei liian vetelää). Lisää hienonnettu basilika, sokeri, suola ja balsamico. Tarkista maku. Anna muhia vielä 5-10 minuuttia. Kun kastike on valmis, laita se kulhossa sivuun odottamaan.








Roomalainen pizza (koska söimme tätä Roomassa, pizzeria Pizza Romassa. Tässä vähän paranneltu versio)

Tässä pizzassa on aika vähän juustoa. Ja hyvä niin, koska muut maut pääsevät todella kivasti esiin. Vuohengouda tuo mukavaa pehmeyttä makuun.

Pohja yllä olevan ohjeen mukaan.

1 dl hyvälaatuista parmesania
0,5 dl vuohengoudaa
4 - 5 siivua parmankinkkua
2 buffalomozzarella viipaloituna
valkosipulia
500 g rucolaa
balsamicoviinietikkaa tai -kastiketta

Levitä pohjalle tomaattikastiketta tasaisesti. Tämän jälkeen ripottele päälle ohuelti parmesania ja vuohengoudaa. Asettele seuraavaksi parmankinkkusiivut sellaisinaan. Ripottele päälle halutessasi myös valkosipulia.


Paista 225 asteessa noin seitsemän minuuttia, jonka jälkeen lisää yhden buffalomozzarellan siivut (säästä toinen pallo myöhempään). Paista vielä n. 5-7 min, kunnes pohja on rapea ja juusto hieman sulanut. Buffalomozzarellaa ei kannata paistaa liikaa, koska sen raikkaus ja maku häviää muuten.


Nosta pizza uunista ja anna sen levätä pari minuuuttia.

Juuri ennen tarjoilua laita päälle reilu kasa rucolaa sekä siivutettua buffalomozzarellaa. Lorauta päälle myös balsamicoviinietikkaa tai - kastiketta.



Pizza Roma sijaitsee ihanassa Trasteveren kaupunginosassa Roomassa, osoitteessa Piazza San Cosimato 48. Google maps. Miljöö, palvelu ja ennen kaikkea ruoka olivat kaikki mahtavia! Söimme täällä pariin otteeseen mm. rucolapizzaa, pasta all'amatricianaa sekä hummeripastaa. Taisimme jotain alkuruokiakin kyllä maistella, mutta en enää muista mitä.



Museotavaraa Victor Emanuel monumentin museossa / Pieces at Victor Emanuel monuments museum.



Italia-hulluuteni alkaa saamaan aika valtavat mittasuhteet. Tähän suureen faniuteen minut on opettanut, kukas muukaan kuin blogin herra. Italiassa yhdistyy kaikki,  mitä voin vain kaivata. Italian ruokakulttuuri ja Italiasta tulevat tuotteet (oliivi- ja muut öljyt, viinit, vihannekset, myös tietysti vaatteet yms.), se ihana kieli, ikivanha kulttuuri, mieletön historia, ilmasto, ihanat ihmiset... siellä on jopa tulivuoria! Siellä on siis kaikkea, mihin olen aivan hulluna - ja kaikki yhdessä ainoassa maassa tässä ihan lähellä.

Tämä kappale saa minut johonkin epämääräiseen hurmioon. Italian kieli kuulostaa niin ihanalta ja pidän erityisesti Tizianon selkeästä artikuloinnista.




Finally we got ourselves together and baked a pizza basically from scratch. We even made the tomato sauce ourselves. So here's a few tips and recipes, not to forget a wonderful pizza restaurant we found in Rome. It was definitely the best pizza ever ..until now, that is ;)

First you need a good pizza stone which turned out to be Danish Bagesten stone we got from Chez Marius on Fredrikinkatu. We did quite a lot of googling after picking this and we have been very happy with it. The crust and the bottom were so nice and crispy! You try it once and will never stop using it.

Pizza base 

Three round pizzas

150 g wheat flour
200 g durum flour
1 bag of dried yeast
1 tsp salt
2 tbsp olive oil
2 1/4 dl 42-degree water



Mix flour, yeast and salt in one bowl and water with oil in another. Add water with oil to the flour and yeast (the water must be 42 degrees celsius) ja mix it all together. Then take the dough and work the rest of the flour in with your clean, flour-dusted hands. Knead until you have a smooth, springy dough.

Place the ball of dough in a large bowl. Cover the bowl with a cloth and place in a warm room for about an hour until the dough has doubled in size.

Then take the dought, work it for a while and divide it in three. Roll out pizza bases in nice, thin rounds.


Picture from: http://tomatoesweb.com/



Tomato sauce for pizza

For three or four pizza's

800 g  best tomatoes
Small can of tomato puree (50g)
1 dl basil leaves
2 garlic gloves
1-2 tbsp balsamic vinegar
1 tbsp sugar
salt

Scald, peel and mash tomatoes roughly, don't forget to remove the hard center. Drain the juice from the rough mash. Puree the mash until it's soft and even. There's only going to be about one cup of tomato puree.


Heat some olive oil on pan and add finely chopped garlic. Add tomato mash. Fry on medium heat for a while and add also tomato puree, simmer for about 20 minutes on low heat until it starts to thicken. Then add chopped basil, sugar, salt and balsamic vinegar. Check the taste at this point. Simmer lightly for another 5-10 minutes. Remove from heat and put away to rest and cool down. 




Roman pizza (because we ate it in Rome, at Pizza Roma. This is slightly better version even though the original was extraordinary, too!)

We went low on cheese because the taste of other ingredients has to come out strong.

Make the base as described above.

1 dl very good parmesan cheese
0,5 dl goat gouda cheese
4 - 5 slices of parma ham
2 whole buffalomozzarellas (sliced)
garlic
500 g rucola
Balsamic vinegar or balsamic vinegar dressing

Cover the base with tomato sauce and add parmesan and gouda cheese. Add parma ham and if you like, also garlic.

Bake in 225 degrees for about 7 minutes, then add buffalo mozzarella slices from one ball. Bake for another 5-7 minutes until the crust look crispy and mozzarella has melted a little. Don't let the buffalo mozzarella melt too much.

Remove pizza from oven and let it rest for a couple of minutes.

Add rucola and sliced mozzarella with balsamic vinegar just before serving.




Pizza Roma is located in wonderful Trastevere in Rome at Piazza San Cosimato 48. The pizzas and pastas there are absolutely to die for!




Tuesday, March 20, 2012

Papuja espanjalaisittain | Spanish beans

Tämä(kin) espanjalainen annos on Jamie Oliverin käsialaa. Oman jälkemme olemme jättäneet tähän lisäämällä annokseen yrttimarinoidun karitsanpihvin sekä papupataan hieman chiliä. 

Tämän annoksen ainekset eivät ole suosikkejani, mutta onneksi usein kokeilemme myös vähän vieraampia ruokia, koska niistä usein löytyy positiivisia yllätyksiä. Tätä tulemme varmasti tekemään jatkossakin. Liha kannattaa marinoida hyvissä ajoin, vaikkapa 6-12h ennen valmistamista. Meidän pihvit ehtivät tosin nauttia marinadikylvystä vain pari tuntia, mutta onneksi olivat ehtineet saada hyvin makua kuitenkin.

Voit helposti käyttää tässä annoksessa purkkipapuja. Itse käytimme valkoisia papuja tomaattikastikkeessa, joista olimme valuttaneet pois tuon tomaattikastikkeen.


Yrttimarinoitu karitsanpihvi ja papu-paprikapata

Kahdelle

Yrttimarinadi
persiljaa
rosmariinia
basilikaa
öliiviöljyä
suolaa
pippuria

Pihvit
Kaksi n. 150g palaa karitsan sisäpaistia

Papu-parikapata
n. 1 dl pieniä chorizopaloja
1 punasipuli
1 iso, punainen paprika
3 dl vettä
oliiviöljyä
1 oksa rosmariinia
1 laakerinlehti
500 g valkoisia papuja
400 g punamangoldia tai pinaattia
puolikas tuore chili


Valmista ensin marinadi hienontamalla yrtit aluksi veitsellä pieneksi ja sen jälkeen esim. morttelissa vielä pienemmäksi. Lisää loraus oliiviöljyä (0,5 - 1dl), suolaa ja pippuria. Sivele marinadia kevyesti pihvien pintaan ja laita maustumaan jääkaappiin 6-12 tunniksi kelmun alle tai ilmatiiviiseen rasiaan. Säilytä loput marinadista tarjoiluun.

Paista pikkuruisia chorizonpaloja pannulla oliiviöljyssä. Lisää mukaan myös suikaloitu punasipuli ja kuullota kevyesti. Tämän jälkeen lisää kuutioitu paprika. Paista miedolla lämmöllä kunnes paprikat ovat hieman pehmenneet. Lisää mukaan myös silputtu rosmariini. laakerinlehti ja chilinpalat.

Lisää pavut, sekoita ja lisää tämän jälkeen myös vesi. Anna muhia n. 15min. Seuraile aina välillä papuja. Ne eivät saisi mössööntyä eivätkä olla liian kuivia, joten voit tarvittaessa vielä lisätä vettä.

Samalla kun papupata muhii, valmista pihvit. Ruskista pihvien pinta kirnuvoissa pannulla. Tämän jälkeen laita pihvit uunivuokaan ja tökkää toiseen pihveistä paistomittari. Paista 175 asteisessa uunissa kunnes pihvin sisälämpötila on 56 astetta. Poista pihvit uunista ja kääri ne folioon.

Juuri ennen tarjoilua, kun pihvit vetäytyvät foliossa, pienennä punamangoldi ja lisää papujen sekaan hetkeä ennen tarjoilua.

Tarjoiluvaiheessa laita pihvien päälle hieman yrttimarinadia.

Pari postausta sitten kirjoitin, kuinka en luovu herkuista edes silloin, kun pitää saada pari kiloa pois. Nyt taitaa tosin olla se hetki, kun joudun nipistämään herkuistani hieman. Kävin eilen nimittäin sovittamassa hääpukuani (kyllästyin ekaan versioon, joten vein sen muokattavasi. Sitä mm. kavennetaan aika paljon) ja siinä ompelijan kanssa epäuskoisina tuijotimme reisiäni tässä vitivalkoisessa makkarankuoressa. En tajua ollenkaan, mitä on tapahtunut, mutta reiteni ovat parissa päivässä paisuneet valtaviksi! Ehkäpä työpaikkani keittiössä lojuvat kolme valtavaa laatikollista Julia-karkkeja ovat tehneet tehtävänsä. Toisaalta olen treenannut reisiä viime aikona aika paljon, ehkäpä lihakset ovat myös turvonneet...? Täysin en herkuista kuitenkaan aio luopua. Aamulla vedin talven jälkeen ekan juoksulenkin (tyhjään vatsaan, pitäisi polttaa parhaiten rasvaa), joten eiköhän se siitä taas lähde.
    

This is another of Jamie Oliver's Spanish recipes.


Herb marinated spring lamb steak and bean stew with paprika

For two

Herb marinade

parsley
rosemary
basil
oliveoil
salt
pepper



Steaks
Two about 150 g spring lamb sirloin steaks 

Bean stew with paprika

1 dl finely chopped pieces of chorizo sausage
1 red onion
1 big, red paprika
3 dl water
oliveoil
1 small branch of rosemary
1 bay leaf
500 g white beans
400 g Swiss chard, stalks
trimmed, or spinach leaves
half of fresh chili, finely chopped

First make the marinade by finely chopping the herbs and later adding them to pestle and mortar. Add a splash of olive oil (0,5 - 1 dl), salt and pepper. hienontamalla yrtit aluksi veitsellä pieneksi ja sen jälkeen esim. morttelissa vielä pienemmäksi. Lisää loraus oliiviöljyä (0,5 - 1dl), suolaa ja pippuria. Cover steaks with marinade, cover and put to fridge for 6-12 hours.

Fry the pieces of chorizo in olive oil in a medium pan on a high heat for a few minutes. Stir in the chopped onion and pepper, then turn the heat down and cook for about 5 more minutes, or until the vegetables have softened. Roughly chop your rosemary leaves and add those to the pan along with your bay leaves and chili.

Add your beans to the pan with 350ml of water. Stir, then leave to tick away for about 20 minutes. Keep an eye on the beans and add a splash more water if they look dry.

Now start cooking the steaks. Fry them on a hot pan in butter until they look nice and brown. Then put the steaks in oven, in about 175 degrees. Also stick a food probe in one of the steaks. Cook until the temperature of the steak is 56 degrees. Remove from oven and place steaks in foil until serving.

Finely chop the stalks of the Swiss chard and add them to the pan with the beans. Roughly chop the leaves and add them to the pan for the last minute or two of cooking so as not to lose the flavour. Taste the beans and season with salt and pepper. Cook for a few more minutes if you want to achieve a thicker consistency.

Serve the steaks with bean stew. Add some marinade on the steak just before serving.

Sunday, March 18, 2012

Tomaatti-chorizosalaatti | Tomato-chorizo salad

Tällä kertaa vuorossa taas espanjalaisia herkkuja!

Tämä salaatti vaatii parhaita mahdollisia tomaatteja ja hyvälaatuista sherryviinietikkaa. Löysimme Herkusta ihanan isoja ja punaisia hollantilaisia terttutomaatteja ja käytimme myös Eat&Joyn luomutomaatteja. Lautasen reunalla muutama palanen ihanan pehmeää vuohengoudaa.

Chorizo kannattaa ostaa niin sanotusti valmiina pötkönä. Tuorechorizo ei tähän kovin hyvin käy, koska viipaloituna se leviää vähän liikaa.




Tomaatti-chorizo salaatti

Neljälle

1-1,5 kg tomaatteja
iso nippu persiljaa
n. 2 dl basilikaa
1 shalottisipuli
3 dl viipaloitua chorizomakkaraa
1 valkosipulinkynsi
2-3 rkl sherryviinietikkaa
oliiviöljyä 


Viipaloi tomaatit, silppua persilja, basilika ja sipuli. Sekoita keskenään.

Viipaloi valkosipuli.

Kuumenna runsaasti oliiviöljyä pannulla ja lisää chorizot. Ruskista keskilämmöllä ja lisää loppuvaiheessa viipaloitu valkosipuli ja paista kullankeltaiseksi. Lopuksi lorauta sekaan sherryviinietikkaa ja anna sen poreilla kevyesti n. 5 minuuttia.

Tarjoile salaatti chorizoviipaleiden ja niistä syntyneen kastikkeen kera. Loput kastikkeesta kannattaa säilöä purkkiin. Jamie Oliver suositteli lientä esim. kanan kanssa. 

Chorizon, valkosipulin ja sherryviinietikan paistaminen täyttää koko asunnon aivan taivaallisella, voimakkaalla tuoksulla. Nenää ei tosin kannata tunkea kiinni pannuun, kun olet lisännyt viinietikan, koska sen tuoksu on alussa todella voimakas. Me tietysti teimme näin ja pääsimme vuodattamaan muutaman etikkaisen kyyneleen, koska tuoksu todellakin on voimakas - mutta ah niin ihana.

Salaatti toimii joko alku- tai pääruokana hyvän punaviinin kera.

Enää 19 päivää Espanjaan (...ei sillä, että koskaan laskisin päiviä matkoihimme..)! Odotamme älyttömästi pääsemään maistelemaan erityisesti maaseudulla pienten ravintoloiden herkkuja.

Espanjassa käymme muun muassa Segoviassa, jota odotan ehkä eniten koko matkalla koska sieltä löytyy koko Europpan parhaiten säilynyt muinaisen Rooman aikainen akvedukti. Olen aivan hulluna antiikin aikaan (sekä Roomaan että Kreikkaan), joten tuon mahtavan aikakauden rauniot pitää kokea kaikkialla, mistä niitä löytyy. Katsokaa nyt, kuinka mieletön!! 

Segovia

Akveduktista puheen olleen.. Viime vuonna päädyimme puolivahingossa ja todella yllättäin Turkin Antalyaan. Olimme todella skeptisiä paikan suhteen, koska se ei todellakaan ollut listamme ykkösenä. Olimme matkalla tammikuussa, eli turkistikauden ulkopuolella ja luultavasti tästä syystä matkasta tuli ehkä paras koskaan (ok, blogin tytön mielestä. Blogin herrakin oli kyllä äärimmäisen tyytyväinen matkaan, muttei ehkä kutsuisi sitä parhaaksi). Vuokrasimme auton ja ajelimme Antalyan lähimaastossa, josta vähän sattumalta löysimme myös aivan mahtavan akveduktin keskeltä "ei-mitään" appelsiinipeltojen seasta.

Antalyan lähimaastossa / Near Antalya

Antalya on siis paljon, paljon muutakin kuin turistirysä. 


For this salad use the best possible tomatos. If you only find those orange, hard and nasty tomato-like balls wait until you find something better. Also, try to find some real good sherry vinegar and serve the salad with goat gouda cheese. It gives nice and soft taste to the salad.


Tomato-chorizo salad

For four

1-1,5 kg tomatos
big bunch of parsley
2 dl basil
1 shallot onion
3 dl sliced chorizo sausage
1 garlic glove
2-3 tbsp sherry vinegar
olive oil 

Slice tomatos, chop parsley, basil and onions. Mix.

Slice garlic glove.

Heat olive oil on pan and add chorizo slices. Fry on medium heat and add sliced garlic when the chorizo starts to look brown. Fry until garlic is golden brown. Then add splash of sherry vinegar and let it boil gently for about five minutes.

Serve salad with chorizo and the oil from frying. You can save the rest of the oil and keep it in fridge. It should be awesome with chicken - at least that's what Jamie Oliver said!

Only 19 days 'till Spain (....not that I'm even counting..)! Can't wait to get to try all those local dishes right there on the spot. One of the cities we're gonna visit is Segovia. I'm a very big fan of the ancient times (both, Rome and Greece) and that's also why we're going to Segovia - to see the spectacularly well-preserved aqueduct!

Speaking of aqueducts.. last year we visited Antalya. We ended up there by a big surprise and the whole trip came kind of out of the blue. We were very sceptical about Antalya. But we were happy to notice how wrong we were. Of course our trip happened in January, totally outside of the tourist season.

In Antalya we rented a car and while driving around (quite randomly) we found so many amazing sights! One of them was this beautiful aqueduct right there "in the middle of nowhere" surrounded by orange trees.

Antalya is so much more than just a tourist trap.

Friday, March 16, 2012

Täytetyt munakoisorullat | Aubergine with minced meat

Blogin herra pitää munakoisosta todella paljon. Erään pitkän ja työntäyteisen viikon jälkeen päätin yllättää hänet Tuulihattuenergiaa -blogista löytämilläni jauheliha-munakoisorullilla.

Rullat olivat ehdoton menestys, vaikka jouduinkin alkuperäistä reseptiä muokkaamaan hieman - olin siis unohtanut ostaa ranskankermaa, jonka korvasin Philadelphia tuorejuustolla ja parmesaninkin jouduin korvaamaan grana padanolla. Lopputulos oli kuitenkin todella herkullinen ja tässä siis tuo oma versioni reseptistä.

Jauheliha voi olla oikeastaan mitä tahansa, mistä nyt sattuu pitämään. Itse käytin paistijauhelihaa.




Täytetyt munakoisorullat
Neljälle / n. 10 kpl

2 munakoisoa
oliiviöljyä ja kirnuvoita paistamiseen

200 g jauhelihaa
1 rkl tuorejuustoa
50 g grana padanoa raastettuna
1 rkl korppujauhoja
1 iso kananmuna
1 valkosipulinkynsi murskattuna
noin 2 rkl persiljaa silputtuna
suolaa
mustapippuria


Sekoita jauheliha, tuorejuusto, juustoraaste, korppujauhot, kananmuna, murskattu valkosipuli, persiljasilppu, suola ja pippuri. Laita maustumaan jääkaappiin n. tunniksi.

Leikkaa munakoisot pituussuunnassa noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Laita viipaleet esim. pellille leivinpaperille ja ripottele päälle reilusti suolaa. Itketä munakoisoja noin 1h ylimääräisen nesteen irrottamiseksi. Huuhtele sitten munakoisot ja painele ne kuiviksi talouspaperilla. Paista kypsäksi kirnuvoi&oliiviöljyseoksessa pannulla.

Muotoile jauhelihasta pitkulaisia pullia Aseta jauhelihapulla munakoisoviipaleen leveämpään päähän ja rullaa munakoiso varovasti tiukalle rullalle. Voit sulkea kääryleen hammastikulla.

Nosta kääryleet pieneen öljyttyyn uunivuokaan saumakohta alaspäin. Pirskottele kääryleiden päälle vielä vähän oliiviöljyä ja paista 175 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes jauheliha on kypsää.




Munakoison viipalointi oli vähän haasteellista. Kannattaa siis ottaa rauhallisesti. :) Viipaleet eivät saisi olla ohuita eivätkä paksuja - reilu puoli sentti tai vähän vajaa sentti riittää mainiosti. Tuorejuusto toi jauhelihaan todella kivan, vähän erilaisen koostumuksen.
Söimme näitä ihan sellaisenaan punaviinin kera pieneksi iltapalaksi.

Jauhelihataikina oli niin hyvä, että tällaista tulemme varmasti tekemään jatkossakin mm. lihapulliin.

Viikonloppuna olisi tarkoitus taas kokkailla vieraille. Tällä kertaa vuorossa olisi tomaatti-chorizosalaattia alkupalaksi, pääruoaksi pizzaa (itsetehtyä tomaattikastiketta myöten) ja jälkkäriksi Soppakellarin chili-suklaa pannacotta.




The boy of the blog is absolutely crazy about aubergine. After one busy week for us workaholics I decided to surprise him with eggplants and minced meat. I found the recipe at Tuulihattuenergiaa blog and knew that this dish would definitely be the right choice.

I had to make some alterations to the original recipe because I, ye,s forgot to buy some of the engredients. I ended up replacing the creme fraiche/sour cream with Philadelphia cheese and parmesan cheese with grana padano. The end result was perfect!

Aubergine rolls

For four / 10 rolls

2 aubergines
olive oil for frying
200 g minced meat
1 tbsp Philadelphia cheese
50 g grated grana padano cheese
1 tbsp breadcrumbs
1 large egg
1 garlic glove
2 tbsp chopped parsley

salt
black pepper


Mix minced meat, both cheeses, breadcrumbs, eggs, chopped garlic, parsley, salt and pepper into even dough-like mixture. Put into fridge for about an hour.

Cut long, about 0,5-0,7cm aubergine slices. Sprinkle with salt and put aside for about an hour. During that one hour the salt will suck the extra juices out of the aubergine so that it won't become all wet when you place it in fridge. After one hour, rinse aubergine slices and wipe them with paper. Fry aubergines on frying pan until soft.

Make little meat rolls and put the meat on the narrow side of the aubergine slice. Make tight rolls and put aubergines in a small, oiled oven dish (seam-side down). Sprinkle over with some oilve oil.

Cook for 30min in abouy 175 degrees.


The rolls were very good! We enjoyed them simply with only some red wine. I'm sure they're good with basically any side-dish.

This weekend we are going to have some guests over again. We're going to serve them tomato-chorizo salad, pizza made from scratch (even the tomato sauce, of course) and chili-chocolate pannacotta!

Wednesday, March 14, 2012

Ihana Nigella

Haluaisin kovasti kirjoittaa muun muassa munakoisorullista ja hankkimastamme pizzakivestä, mutta koska en ole "ehtinyt" siirtää kuvia kamerasta koneelle, päädyn edelleen kirjoittamaan ihanista kokeista!

Aluksi pidin Nigellaa vähän hölmönä, mutta vuosien mittaan olen oppinut pitämään hänestä aina vain enemmän, vaikkakin hänen kokkailujaan olen tutkaillut ehkä vähiten tästä esittelemästäni kolmikosta. Nigella todellakin tuntuu nauttivan ruanlaitosta ja onhan jonkinlainen seksikkyys (?) osa hänen imagoaan. Nigellan kokkailun katsominen on todella rentouttavaa. Hänkin nauttii ruoanlaitosta, mutta on selvästi rauhallisempi (oikeastaan kuin eri planeetalta!) kuin Jamie.


Nigellassa häiritsevää on kuitenkin se, että hän käyttää todella paljon säilykevalmisteita. Ehkä hän yrittää tuoda sen kautta esiin ruoan mutkattomuutta tai ruoanlaiton helppoutta ja nopeutta, varsinkin isommille perheille. Itse taas kokkailen yleensä kahdelle, joskus neljälle aikuiselle, niin mutkattomuus ja helppous eivät ole niitä juttuja, mitä haen.

Plussaa Nigella saa kuitenkin siitä, ettei hän turhaan laske kaloreita ja hänen ruokansa ja herkkunsa ovatkin usein hyvin tuhteja. Olen itse sen kannalla, että ruoan pitää aiheuttaa hyvää mieltä. En koskaan halua syödä vain siksi, että pitää saada energiaa. Kun tarkoituksenani on pudottaa pari kiloa, teen sen yleensä lisäämällä liikuntaa ja vähentämällä herkkuja. Mutta en varsinaisesti kevennä ruokavaliota tai jätä kokonaan herkkuja pois. Filosofiani on, että elämme vain kerran, miksi siis tehdä tai syödä mitään sellaista, mikä ei tunnu hyvältä? :)

Syön, koska ruoka on ihanaa ja haluan jakaa sitä ihanuutta ja mielihyvää myös muille! :)

Tuesday, March 13, 2012

Sikke

Tähän alkuun ajattelin hieman rehvastella uudella hankinnalla. Nimittäin sain vihdoin aiemmin peräänkuuluttamiani syötäviä kultahippuja! En ole vielä päässyt käyttämään niitä, mutta en malta odottaa, kun keksin jotain, minkä päälle niitä ripotella. Ne näyttävätkin niin ihanan luxukselta. Namnam! =)

Yritin kyllä viime viikonloppuna tehdä Macaron-leivoksia, jotka olisin koristellut kultahipuilla. Todellakin yritin. Lopputuloksena oli todella sotkuinen keittiö katettuna tomusokerilla ja elintarvikeväreillä. Mokasin ainakin siinä, että käytin huomaamattani XL-munia ja liian vähän tomusokeria sekä mantelijauhetta. Annoin massan myös seistä aivan liian kauan, tämän lisäksi myös lorautin elintarvikeväriä aivan liikaa, jolloin seos oli entistäkin vetelämpää.

Emme kumpikaan erityisesti pidä Macaroneista, mutta ovat ne kyllä kauniita!

Ehkä onnistun sitten ensi kerralla.

Picture from: deandeluca.com


Sikke Sumarista mieleeni tulee fraasit "ei se ole niin tarkkaa", "hups" sekä "kaikki mukaan vaan (ruoka)". Sikke on vähän kuin Jamie, eli aika suurpiirteinen eikä ollenkaan pikkutarkka kokkailunsa suhteen. Pidän hänen rennosta otteestaan todella paljon - ja pienestä mokailusta. Tai oikeastaan siis siitä, kuinka hyvin hän osoittaa, ettei pienet mokat ruoanteossa välttämättä pilaa ruokaa. Ja mitä sitten jos pilaakin.. ainahan sen voi tehdä uudelleen - tai vähän uudella twistillä.




Mielestäni myös Sikke panostaa raaka-aineisiin aika paljon, aivan kuin aiemmin esitelty Jamie Oliver. Tosin Sikke ei korosta raaka-aineiden tärkeyttä yhtä paljon. Pidän myös siitä, että ohjelmissaan Sikke käyttää joitain eestiläisiä tuotteita kokkailessaan kesämökillään Eestissä. Ja Sikellä on koira. Plussaa siis siitäkin. Niin ja plussaa vielä Siken välillä todella päättömille jutuille. Ja siitä, että hän vaikuttaa todella aidolta.

Olen ehtinyt kokeilla muutamia Siken ohjeita, joista suurin osa on ihan toimivia. Ei tosin yhtä hyviä kun Jamien.

Jamielle ja Sikelle.. niin ja meille yhteistä on rakkaus Italiaan. Ihana Italia. Ihanat kokit!

Monday, March 12, 2012

Jamie

Emme katso TV:tä oikeastaan ollenkaan. Sillon tällöin avaamme TV:n ja tallennamme boxin täyteen kokkiohjelmia, joita katsomme sitten joskus, kuten esimerkiksi pari viikkoa sitten, kun olimme molemmat olleet kammottavassa flunssassa. Jos siitä jotain positiivista haetaan, niin ehtipähän katsoa boxillisen aiemmin tallennettuja kokkiohjelmia!

Pidän todella paljon Nigellan, Jamien ja Siken tyylistä kokata. Heille yhteistä on rentous, into ja rakkaus ruokaa kohtaan. Moni muu kokki ottaa ruoanlaiton kamalan vakavasti ja tiukkapipoisesti! Eihän sellaista jaksa katoa.. kaikessa yksinkertaisuudessaan se on kuitenkin vain ruokaa. Ihanaa, mahtavaa ruokaa. Kuinka kokki voi nauttia ruoasta jos sen tekeminen aiheuttaa harmaita hiuksia ja todella ruman sanavaraston? Esimerkiksi Top Chefiä en ole jaksanut tallennella. Kaikki se arvostelu ja ilkeys on jotenkin ahdistavaa. Hei haloo, otetaan nyt vähän rennommin!!! Enpä taida olla ihan ohjelman kohderyhmää ;)

Vahinkoja sattuu ;) Kärvennetty muovilasta.

Olen itse panostanut ruokaan vasta parin vuoden ajan, joten olen tosi juniori. Olen ollut aika yllättynyt siitä kuinka makuaisti on kehittinyt parissa vuodessa aivan huimasti. Eri kokeilujen kautta olen myös oppinut aika hyvin yhdistämään vähän yllättäviäkin raaka-aineita (esim. konjakkijäätelö & silakkapihvit). Ennen siis luulin, että nämä ominaisuudet täytyy ns. olla valmiina, mutta kyllä ne näköjään kehittyy aika nopeasti. Onneksi =) Tietysti myös tupakoinnin lopettaminen auttaa asiaan! Lopetin itse reilu vuosi sitten n. 10 vuoden tupakoinnin jälkeen. Siihen meni noin puoli vuotta, kun huomasin sen myös makuaistissani. Onneksi en ole lihonut tupakoinnin lopettamisen myötä, mutta täytyy myöntää, että lopettaminen on tuonut paljon ekstraa myös ruoanlaittoon ja siitä nauttiikin hieman enemmän nykyään!

Olen siis alkanut maistaa ja haistaa ruokia ihan eri tavalla, mutta kokkailukokeilujen myötä olen oppinut raaka-aineiden laadun tärkeyden. On ihanaa kulkea kaupoissa ja kauppahalleissa haistelemassa ja tökkimässä aineksia; kasviksia, lihoja, leipiä...mmmm. ;) Uusin lempparini on Kluuvin Eat & Joy hallin kasvisosasto. Se tuoksu on ihan tajuton! Vielä emme ole ehtineet käydä jauhamassa jauhoja Kluuvin jauhokopissa, mutta tulemme sen varmasti lähiaikoina tekemään.

Ok, palataan nyt aiheeseen.


Ehdoton ykköskokki on mielestäni Jamie Oliver. Aluksi pidin Jamie'a vähän ärsyttävänä ja kaikkitietävänä, mutta mieleni on onneksi muuttunut. Jamie on todella energinen ja selvästi nauttii ruoasta todella, todella paljon. Hän on ällistyttävän monipuolinen ja mutkaton - ja todella nopea! Hän saa ruoanlaiton oikeasti tuntumaan todella helpolta. Ja sitähän se yleensä onkin. Jamie arvostaa todella laadukkaita raaka-aineita ja panostaa niihin paljon.

Olemme blogin herran kanssa bonganneet Jamien ohjeiden joukosta todella paljon toimivia ja todella herkullisia ohjeita. Jamie on aivan ehdoton luottokokki!

Pari viikkoa sitten olimme molemmat hirveässä flunssassa ja tuolloin aivan sattumalta löysimme telkkarista jonkunlaisen Jamie Espanjassa -ohjelman (nimi oli kyllä joku aivan muu, mutta tapahtumapaikkana ihana Espanja), jossa hän kokkaili mm. tomaatti&chorizo-salaattia sekä paprika-papupataa. Molemmat olivat todella hyviä! Siis jopa niin hyviä, että jopa blogin tytöstä saattaa tulla salaatin ystävä. Ok, ei liitoitella.. mutta ainakin tämän salaatin ystävä! =)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...